Tuonen joutsen tai Tuonelan joutsen on kalevalaisessa runoudessa esiintyvä joutsen, joka ui Tuonen mustassa joessa. Tuonen joutsen on yleensä käsitetty laulujoutseneksi. Tarinassa joutsenen ampujaa kohtaa kuolema. Kertomus joutsenen ampujan tuhosta liittyy itämerensuomalaisten muinaiseen maailmankuvaan, jossa joutsen on pyhä ja tabu. Uskottiin, että jos joutsenen ampuu, tuhoutuu itsekin.

Kertomus on myös Kalevalassa. Lemminkäinen saa tehtäväkseen ampua Tuonen joutsenen. Lemminkäinen lähtee tappamaan lintua jousi ja nuolet mukanaan. Sokea ukko, märkähattu karjapaimen, kuitenkin vaanii Lemminkäistä ja syöksee tämän lävitse vesikyyn tai umpiputken, ja Lemminkäinen joutuu virtaan. Tuonen verinen poika iskee vielä Lemminkäisen miekallaan palasiksi ja käskee ivallisesti tätä ampumaan nyt joutsenen joelta. Myöhemmin Lemminkäisen äiti nostaa poikansa palat joesta ja elvyttää hänet.^[1] Kaikissa kansantarinoissa Lemminkäisen äiti ei Lemminkäistä elvytä.

Tunnettu runoilija Eino Leino kirjoitti vuonna 1898 uusromanttisen runodraaman nimeltään Tuonelan joutsen. Siinä yhdistyvät symbolismi ja kansanrunous.^[2]

Akseli Gallen-Kallelan maalauksessa Lemminkäisen äiti näyttäytyy Kalevalaan perustuva kohtaus, jossa joutsenta uhannutta ja kuollutta Lemminkäistä elvytetään. Joutsen katsoo taustalla.

Jean Sibelius sävelsi Kalevalaan perustuvan Lemminkäinen-sarjan eli musiikkikappaleiden sarjan, jonka yksi osa on nimeltään Tuonelan joutsen. (Sarjan osat: 1. Lemminkäinen ja saaren neidot, 2. Tuonelan joutsen, 3. Lemminkäinen Tuonelassa ja 4. Lemminkäisen kotiinpaluu.)

• Joutsenet kulttuurissa

n k m Kalevala Kalevala-eepos Elias Lönnrot Hahmot Henkilöt Aino Joukahainen Kalervo Kullervo Kyllikki Lemminkäinen Marjatta Pohjolan emäntä (Louhi) Pohjolan isäntä Pohjolan tytär Sampsa Pellervoinen Seppo Ilmarinen Tiera Untamo Väinämöinen Yliluonnolliset Ahto Antero Vipunen Hiisi Iku-Turso Ilmatar Kaleva Mielikki Nyyrikki Tapio Tuonelan emäntä Tuonen poika Tuonen tytti Ukko Vedenväki Vellamo Vetehinen Eläimet Hiiden hirvi Iso härkä Kokko Suomuhauki Tuonen joutsen Tapahtumia ja käsitteitä Impilinna Iso tammi Kilpalaulanta Kultaneito Sammon ryöstö Sampo Tulikipuna Väinämöisen haava Väinämöisen kiellot Väinämöisen tie Väinämöisen tuomio Yhdeksän sairautta Maantiede Ahtola Kalevalan maa (Väinölä) Pohjola Saari Sarajas Tuonela Tuonelan virta Vuojola Kulttuuri Elokuvat Kalevala – Uusi aika Rauta-aika Sampo Näytelmät Kullervo Kypron prinsessa Kirjallisuus Kalevala suomeksi Kalevipoeg Kanteletar Koirien Kalevala Kullervon tarina Sammon salaisuus Suomen kansan vanhat runot Suur-Kalevala Väinämöisen paluu Kuvataide Aino-taru Aino, merelle katsova Ilmarinen kyntää kyisen pellon Ilmarinen kyntää kyisen pellon (veistos) Ilmatar ja sotka Joukahaisen kosto Kullervon kirous Kullervon sotaanlähtö Lemminkäisen äiti Purren valitus Runonlaulajan patsas Sammon puolustus Sammon taonta Väinämöisen laulu Väinämöisen lähtö Väinämöisen soitto Runous Kalevalamitta Kantele Luotteet Runonlaulaja Runonlaulajan kädet Vienan runokylät Yhdistyksiä ja yhteisöjä Helkanuorten liitto Juminkeko-säätiö Kalevalaisen Runokielen Seura Kalevalaisten naisten liitto Kalevala Koru Kalevalaseura Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Muuta Elias Lönnrotin muistomerkki Kalevalakylä Kalevala-muistomerkki Kalevalan päivä Kalevalatalo Kalevala kuvataiteissa Kalevala musiikissa