Umpiputki oli karjalaisten tuntema taikakalu, sormenpaksuinen kuparinen tai pronssinen putki, jossa on käärmeet päissä. Putki roikkuu yleensä renkaassa tietäjän voimavyössä, ja on sen olennaisen tärkeä osa.

Kansanperinteen mukaan umpiputken kantajia kunnioitettiin. Ihmisestä voitiin sanoa, että älä mene sille isottelemaan, koska sillä on umpiputki vyöllä. Umpiputken kantajaa ja koko hänen sukuaan voitiin kutsua umpiputken suvuksi. Kalevalaisessa runoudessa umpiputki tunnetaan myös noidannuolen roolissa. Noita heittää umpiputken ihmiseen, joka vahingoittuu.

Umpiputkista on vuoltu lastuja eläinten sairauksiin. Umpiputken lävitse on laskettu vettä, jolla on parannettu sairaita. On kuitenkin todennäköistä, etteivät nämä olleet umpiputken pääasiallisia merkityksiä. Umpiputken alkuperäinen merkitys lienee unohtunut. Se voi kuitenkin liittyä merkityksiin, joita on ollut muissa kulttuureissa pitkillä luilla, jotka olivat samaan tapaan onttoja taikaesineitä. Kuparisen umpiputken läpi veden laskemisen tapauksessa on hyvä muistaa, että kuparilla on antibakteerisia ominaisuuksia.^[1]

Umpiputkea voitiin pyytää loitsussa Ukko ylijumalalta:

• Aseet ja varusteet suomalaisessa tarustossa

• Martti Haavio: Suomalainen mytologia (1967)