Ukonvaaja tarkoittaa kivikauden kiviesinettä, kuten kivikirvestä tai kivitalttaa, joka on otettu myöhemmin taikaesineeksi. Ukonvaajaksi kutsutaan myös fulguriittia, maahan osuneen salamaniskun jälkeä, jossa hiekka on lasittunut putkimaiseksi muodostumaksi.

Ukonvaajan muita nimityksiä olivat esimerkiksi vuolin, vasama, ukonnaula, ukonkiila, ukonnalkki, ukonkirves. Ukonkirveillä tarkoitetaan tosin myös ukonkirves-koruja. Tuohikirje 292:ssa on ukonvaajasta mahdollisesti käytetty nimitystä jumalan nuoli.

Kiviesineitä ja fulguriitteja löytyi maasta varsinkin sateen jälkeen. Ukonvaajojen uskottiin iskeytyneen maahan salamaniskun yhteydessä, sillä luonnollista selitystä niiden syntyyn ei tiedetty. Ehkä Ukko oli ampunut tai heittänyt ne maahan. Yliluonnollisen alkuperänsä vuoksi ukonvaajojen uskottiin suojaavan ukkosen iskuilta tai omaavan muitakin taikavoimia. Nykypäiviin säilyneen uskomuksen mukaan salama ei iske kahta kertaa samaan paikkaan.

Vielä 1800-luvulla joidenkin talojen perustuksiin on laitettu ukonvaaja suojaamaan taloa salaman iskuilta ja tulipaloilta. Tällainen kivikautinen esine on löydetty myös Mikael Agricolan taloksi oletetun talon perustuksista. ^lähde? Myös viljavakkaan tai rahakirstuun on voitu laittaa ukonvaaja tuomaan vaurautta.

Kaulan kasvaimia ja kyhmyjä on yritetty hoitaa painelemalla niitä ukonvaajoilla. Samalla on lausuttu loitsu, jossa on kutsuttu Kuuterneitoa tekemään puihin pahkoja.