Suomen Kansan Vanhat Runot eli SKVR on 34-osainen teos, jossa on julkaistu suurin osa talteen kirjoitetusta alkuperäisestä kalevalaisesta kansanrunoudesta, noin 100 000 erillistä runotekstiä. SKVR:n 33 alkuperäistä kirjaa julkaistiin vuosina 1908–1948. Täydennysosa, johon oli liitetty muun muassa Christfried Gananderin ja Elias Lönnrotin muistiinpanoista löytyneitä runoja, liitettiin mukaan vuonna 1997. Täydennysosaan on liitetty myös seksuaalisia asioita käsitteleviä runoja, kuten loitsuja kumppanin saamiseksi tai kyvyn parantamiseksi, joita ei ehkä ole haluttu aiemmin julkaista.^[1] Valtaosa SKVR:n runoista on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta, mutta paljon on muualtakin, jopa ulkomaisista arkistoista.

SKVR ei käsitä kaikkea suomalaista tallennettua suullista kansanperinnettä, vaan ainoastaan valtaosan kalevalaisesta runoudesta. On säilynyt runsaasti myös suorasanaisia kertomuksia, ja muita sääntöjä kuin kalevalamittaa noudattavia lauluja ja runoja. Kalevalamittainen tai kalevalamittaa lähellä olevaan mittaan tehty virolainen kansanrunous ei myöskään ole mukana.

SKVR:n runot on jaettu maantieteellisten runoalueiden mukaan, ja alueiden sisällä ne on jaoteltu aihepiirien mukaan. Aihepiirit on jaettu neljään pääryhmään:

• Lyriikka
• Epiikka
• Määrätyissä tiloissa (häälaulut, kehtolaulut yms.)
• Loitsut

Pääryhmät on jaettu useisiin alaryhmiin.

SKVR:n kirjat ovat käytettävissä monissa yliopistonkirjastoissa. SKVR:n aineisto on myös muutettu digitaaliseen muotoon ja luettavissa internetissä.^[2]

• SKVR-tietokanta, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
• Saarinen, Jukka: Behind the Text: Reconstructing the Voice of a Singer.. Limited Sources, Boundless Possibilities. Textual Scholarship and the Challenges of Oral and Written Texts. A special issue of RMN Newsletter. Eds. Karina Lukin, Frog & Sakari Katajamäki., 2013, nro 7, s. 34–43. Saatavissa pdf-muodossa.