Osa artikkelisarjaa:
Työväenkulttuuri Suomessa
Historia Forssan ohjelma Vuoden 1905 suurlakko Punakaarti
Yhteiskunta Järjestöt SDP SKP SKDL SAK Työväenliike Naisasialiike Raittiusliike Työväen urheiluliike Ruotsalainen työväenliitto Ammattiyhdistysliike Torppariliike Osuustoimintaliike Puhujat Eetu Salin Arkistot Kansan Arkisto
Viestintä Äänenkannattajat Työmies (1895–1918) Kansan Lehti (1898–1991) Turun Päivälehti (1898–2001) Arbetaren (1900–1907) Työmiehen Illanvietto (1902–2006) Saimaan Sanomat (1904–1985) Kurikka (1904–1954) Sosialidemokraatti (1906–1918) Kansan Tahto (1906–) Arbetet (1908–1918) Demokraatti (1918–) Kommunisti (1944–1990) Vapaa Sana (1944–1956) Työkansan Sanomat (1945–1956) Kansan Uutiset (1957–) Aikakauslehdet Sosialistinen Aikakauslehti (1905–1991) Tilanne (1961–1966) Ajankohta (1967) Kulttuurilehdet Aikamerkki (1928–1991) Tulenkantajat (1932–1939) Kirjallisuuslehti (1932–1938) Kulttuurivihkot (1973–) Työväen Näyttämötaide Työn Sävel Työväen Musiikkilehti Toimittajat Yrjö Mäkelin Yrjö Sirola Helmer Adler Jarno Pennanen Pentti Holappa
Kirjallisuus Tietokirjat Työväen Kalenteri (1893) Vuosisadan Kynnyksellä (1898) Uuden Ajan Kynnyksellä (1899) Työväen Joulualbumi (1916) Työväen tietokirja Kiilan albumi Kaunokirjallisuus Alhaisolaulut Äiti ja poika Torpeedo Min dikt Hårda sånger Taggiga lågor Stenkol Kenttä ja kasarmi Tehtaan varjossa Isänmaan ranta Isännät ja isäntien varjot Kustantajat Vihtori Kosonen Matti Vuolukka Alex Halonen Kössi Kaatra Juho Kujala Kansankulttuuri Kirjailijat Axel Niklas Herlin Heikki Välisalmi Jussi Lonkainen Pekka Häkli Eetu Kivelä Elmer Diktonius Toivo Pekkanen Aku Rautala Ahti H. Einola Aleksanteri Ahola-Valo Hella Wuolijoki Elvi Sinervo Pentti Haanpää Iris Uurto Katri Vala Olavi Siippainen Raoul Palmgren Lauri Viita Väinö Linna Hannu Salama Christer Kihlman Alpo Ruuth Samuli Paronen Runous O. V. Kuusinen T. S. Vehkakorpi Emil Lindahl Väinö Hupli Veikko Rajakoski Martta Salmela-Järvinen Viljo Kajava Arvo Turtiainen Kalevi Rahikainen Pentti Saarikoski Arvo Salo Matti Rossi
Taide Taiteilijaryhmät Nuoren Voiman Liitto Tulenkantajat Kiila Teatteri Suomen Työväen Näyttämö Suomen Työväen Teatteri Porin Työväen Teatteri Viipurin Työväen Teatteri Työväen Näyttämöiden Liitto KOM-teatteri Näytelmät Karu kamarani Tienhaarassa Ministeri ja kommunisti Laki ja järjestys Niskavuoren naiset Juurakon Hulda Justiina Lapualaisooppera Näyttelijät ja ohjaajat Työläiskynäilijäin Liitto Verneri Jokiruoho Kaarlo Valli Otto Oinonen Elli Tompuri Juhani Tervapää Urpo Lauri Marja Rankkala Tarmo Manni Ritva Arvelo Musiikki Punakaartin marssi Työväen marssi Kisällilaulu Taistojen tiellä Rajamäen Pojat Suomen Työväen Musiikkiliitto Säveltäjät Armas Maasalo Armas Järnefelt Väinö Pesola Väinö Haapalainen Emil Kauppi Eino Linnala Otto Kotilainen Einar Englund Matti Rautio Erkki Aaltonen Kuvataiteilijat Onni Muusari Ola Fogelberg Lars Vickberg Y. Forsén Henry Ericsson Tapio Tapiovaara Sven Grönvall Mauri Favén Ahti Lavonen Mauri Heinonen Aimo Kanerva
Koulutus Järjestöt Proletaarikirjailijain liitto Kulttuurityöntekijäin Liitto Tiedepoliittinen yhdistys Tutkijaliitto Kansan Sivistystyön Liitto Työväen Sivistysliitto Opistot Sosialidemokraattinen puolueopisto Sirola-opisto Työväen Akatemia
Tapahtumat Vappu Tampereen musiikkijuhlat
n k m

Viipurin Työväen Teatteri oli suomenkielinen ammattimainen puheteatteri. Se perustettiin vuonna 1904. Teatterin näyttelijäkuntaan kuuluivat muun muassa Siiri Angerkoski, Veikko Linna ja Uuno Montonen.

Viipurin Työväen Teatterin juuret olivat Viipurin työväenyhdistyksen näytelmäseurassa, joka aloitti toimintansa 1897. Eräs teatterin voimahahmoista oli Reino Laaksonen, joka työskenteli myöhemmin poliisina. 1900-luvun alussa teatteria johti näyttelijä Anna Talma.^[1] Suomen sisällissodan jälkeen Työväen Teatteri eli hiljaiseloa muutaman vuoden. Toiminta alkoi elpyä 1920-luvulla. Teatteria johti Topo Leistelä 1921–1923 ja Aarne Linnala 1923–1926. Sen jälkeen ohjat otti näyttelijäpariskunta Arvi ja Santa Tuomi. Heidän kaudellaan 1926–1932 teatterin taso nousi.^[2]

Viipurin Työväen Teatteri yhdistettiin Viipurin Näyttämön kanssa Viipurin Kaupunginteatteriksi vuonna 1933. Kaupunginteatterin toiminta päättyi vuonna 1946.^[2]

• Siiri Angerkoski 1926–1928
• Eetu Hakanne 1912–1918
• Viljo Huttunen 1922–1923
• Yrjö Hämäläinen 1929–1930
• Hulda Keskinen 1920–1926
• Einari Ketola 1928–1929
• Martta Kinnunen 1928–1930
• Saima Korhonen 1916–1917
• Vili Lehosti 1924–1926
• Veikko Linna 1929–1933
• Saisa Linnanheimo 1927–1929
• Aino Lohikoski 1926–1927
• Uuno Montonen 1909–1927
• Ilmari Peitsalo 1928–1930 (näyttelijä-ohjaaja)
• Verna Piponius 1924–1925
• Sylva Rossi 1925–1928
• Oiva Sala 1931–1932
• Kerttu Salmi 1922–1927
• Santa Tuomi 1926–1931
• Irma Wikström 1923–1933
• Uno Wikström 1927–1930

• Paavolainen, Pentti, Kukkonen, Aino: Näyttämöllä - teatterihistoriaa Suomesta, WSOY, 2005, ISBN 951-0-28527-7
• Kulttuuriklubi

• Teatterin maailma - Maamme teatterit ja niiden taiteilijat, Kustannusosakeyhtiö Tammi 1950
• Pärnänen, Väinö: Viipurilaista teatterielämää. Viipurin työväen teatteri - Viipurin kaupunginteatteri 1898-1945, Tammi 1950
• Kivennapaseura.fi^{[vanhentunut linkki]}