Osa artikkelisarjaa:
Työväenkulttuuri Suomessa
Historia Forssan ohjelma Vuoden 1905 suurlakko Punakaarti
Yhteiskunta Järjestöt SDP SKP SKDL SAK Työväenliike Naisasialiike Raittiusliike Työväen urheiluliike Ruotsalainen työväenliitto Ammattiyhdistysliike Torppariliike Osuustoimintaliike Puhujat Eetu Salin Arkistot Kansan Arkisto
Viestintä Äänenkannattajat Työmies (1895–1918) Kansan Lehti (1898–1991) Turun Päivälehti (1898–2001) Arbetaren (1900–1907) Työmiehen Illanvietto (1902–2006) Saimaan Sanomat (1904–1985) Kurikka (1904–1954) Sosialidemokraatti (1906–1918) Kansan Tahto (1906–) Arbetet (1908–1918) Demokraatti (1918–) Kommunisti (1944–1990) Vapaa Sana (1944–1956) Työkansan Sanomat (1945–1956) Kansan Uutiset (1957–) Aikakauslehdet Sosialistinen Aikakauslehti (1905–1991) Tilanne (1961–1966) Ajankohta (1967) Kulttuurilehdet Aikamerkki (1928–1991) Tulenkantajat (1932–1939) Kirjallisuuslehti (1932–1938) Kulttuurivihkot (1973–) Työväen Näyttämötaide Työn Sävel Työväen Musiikkilehti Toimittajat Yrjö Mäkelin Yrjö Sirola Helmer Adler Jarno Pennanen Pentti Holappa
Kirjallisuus Tietokirjat Työväen Kalenteri (1893) Vuosisadan Kynnyksellä (1898) Uuden Ajan Kynnyksellä (1899) Työväen Joulualbumi (1916) Työväen tietokirja Kiilan albumi Kaunokirjallisuus Alhaisolaulut Äiti ja poika Torpeedo Min dikt Hårda sånger Taggiga lågor Stenkol Kenttä ja kasarmi Tehtaan varjossa Isänmaan ranta Isännät ja isäntien varjot Kustantajat Vihtori Kosonen Matti Vuolukka Alex Halonen Kössi Kaatra Juho Kujala Kansankulttuuri Kirjailijat Axel Niklas Herlin Heikki Välisalmi Jussi Lonkainen Pekka Häkli Eetu Kivelä Elmer Diktonius Toivo Pekkanen Aku Rautala Ahti H. Einola Aleksanteri Ahola-Valo Hella Wuolijoki Elvi Sinervo Pentti Haanpää Iris Uurto Katri Vala Olavi Siippainen Raoul Palmgren Lauri Viita Väinö Linna Hannu Salama Christer Kihlman Alpo Ruuth Samuli Paronen Runous O. V. Kuusinen T. S. Vehkakorpi Emil Lindahl Väinö Hupli Veikko Rajakoski Martta Salmela-Järvinen Viljo Kajava Arvo Turtiainen Kalevi Rahikainen Pentti Saarikoski Arvo Salo Matti Rossi
Taide Taiteilijaryhmät Nuoren Voiman Liitto Tulenkantajat Kiila Teatteri Suomen Työväen Näyttämö Suomen Työväen Teatteri Porin Työväen Teatteri Viipurin Työväen Teatteri Työväen Näyttämöiden Liitto KOM-teatteri Näytelmät Karu kamarani Tienhaarassa Ministeri ja kommunisti Laki ja järjestys Niskavuoren naiset Juurakon Hulda Justiina Lapualaisooppera Näyttelijät ja ohjaajat Työläiskynäilijäin Liitto Verneri Jokiruoho Kaarlo Valli Otto Oinonen Elli Tompuri Juhani Tervapää Urpo Lauri Marja Rankkala Tarmo Manni Ritva Arvelo Musiikki Punakaartin marssi Työväen marssi Kisällilaulu Taistojen tiellä Rajamäen Pojat Suomen Työväen Musiikkiliitto Säveltäjät Armas Maasalo Armas Järnefelt Väinö Pesola Väinö Haapalainen Emil Kauppi Eino Linnala Otto Kotilainen Einar Englund Matti Rautio Erkki Aaltonen Kuvataiteilijat Onni Muusari Ola Fogelberg Lars Vickberg Y. Forsén Henry Ericsson Tapio Tapiovaara Sven Grönvall Mauri Favén Ahti Lavonen Mauri Heinonen Aimo Kanerva
Koulutus Järjestöt Proletaarikirjailijain liitto Kulttuurityöntekijäin Liitto Tiedepoliittinen yhdistys Tutkijaliitto Kansan Sivistystyön Liitto Työväen Sivistysliitto Opistot Sosialidemokraattinen puolueopisto Sirola-opisto Työväen Akatemia
Tapahtumat Vappu Tampereen musiikkijuhlat
n k m

Tilanne oli vuosina 1961–1966 Helsingissä ilmestynyt sosialistinen aikakauslehti, oman määritelmänsä mukaan ”riippumaton, sosialistinen, humanistinen kuukausilehti”.^[1] Se ilmoitti pyrkimyksekseen työväenliikkeen yhtenäisyyden edistämisen sosialismista käytävän vapaan keskustelun avulla. Lehden päätoimittaja ja perustaja oli Jarno Pennanen. Hän oli toiminut aiemmin kommunistisessa ja kansandemokraattisessa liikkeessä, mutta oli kääntynyt niiden kriitikoksi. Tämä näkyi myös Tilanteessa, jossa arvosteltiin Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) johtoa, neuvostososialismia ja dogmaattista marxismi-leninismiä.^[2] Toimitussihteerinä oli aluksi Ilkka Ryömä^[3].

Tilanne pyrki tuomaan esiin länsimaisten kriittisten sosialististen ajattelijoiden, kuten Erich Frommin ja Leszek Kołakowskin näkemyksiä. Myös C. Wright Millsin ja Antonio Gramscin teorioita esiteltiin. Lehdellä oli vahva kulttuuripainotus ja siihen kirjoittivat muun muassa Raoul Palmgren, Elvi Sinervo, Anja Vammelvuo, Arvo Turtiainen, Esa Adrian ja Ywe Jalander, joista monet olivat kirjoittaneet myös pari vuosikymmentä aiemmin ilmestyneeseen 40-luku-lehteen. Monet Tilanteeseen kirjoittaneista kuuluivat joko vasemmistolaiseen taiteilijayhdistys Kiilaan tai samoihin aikoihin lehden kanssa perustettuun Faros-seuraan. Tilanteen ja Faros-seuran on sanottu olleen ensimmäisiä uusvasemmistolaisuuden edustajia Suomessa.^[2]

Tilannetta julkaisi alkuun kustannusyhtiö Maa-ja-kuu ja myöhemmin ”Sosialismin tutkimussäätiö”. Sen salaisena rahoittajana oli oikeistolainen säätiö Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki (SYT), joka yritti käyttää sitä kommunistien rivien hajottamiseen. On huhuttu, että Tilanne olisi saanut samasta syystä rahoitusta myös Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA:lta.^[2] SKP ja Neuvostoliitto suhtautuivat Tilanteeseen vihamielisesti.^[4] SKP perusti vuonna 1964 Pentti Saarikosken päätoimittaman kulttuurilehti Aikalaisen saadakseen Tilanteelle uskottavan kilpailijan.^[2]

Tilanteen ilmestyminen oli epäsäännöllistä. Vuonna 1962 sitä ilmestyi 12 numeroa, mutta vuonna 1966 vain viisi numeroa. Viimeinen eli jäähyväisnumero ilmestyi vuoden 1967 alussa. Pennanen lopetti lehden osittain siksi, että SKP:n ja SKDL:n sisällä käynnistyneen uudistumisen ja uuden kansanrintamahallituksen muodostamisen jälkeen hän katsoi lehden tavoitteet saavutetuiksi. Jotkut aikalaiset arvioivat lehden todella vaikuttaneen vasemmiston voittoon vuoden 1966 eduskuntavaaleissa ja kansanrintamayhteistyön käynnistymiseen.^[2]