Osa artikkelisarjaa:
Työväenkulttuuri Suomessa
Historia Forssan ohjelma Vuoden 1905 suurlakko Punakaarti
Yhteiskunta Järjestöt SDP SKP SKDL SAK Työväenliike Naisasialiike Raittiusliike Työväen urheiluliike Ruotsalainen työväenliitto Ammattiyhdistysliike Torppariliike Osuustoimintaliike Puhujat Eetu Salin Arkistot Kansan Arkisto
Viestintä Äänenkannattajat Työmies (1895–1918) Kansan Lehti (1898–1991) Turun Päivälehti (1898–2001) Arbetaren (1900–1907) Työmiehen Illanvietto (1902–2006) Saimaan Sanomat (1904–1985) Kurikka (1904–1954) Sosialidemokraatti (1906–1918) Kansan Tahto (1906–) Arbetet (1908–1918) Demokraatti (1918–) Kommunisti (1944–1990) Vapaa Sana (1944–1956) Työkansan Sanomat (1945–1956) Kansan Uutiset (1957–) Aikakauslehdet Sosialistinen Aikakauslehti (1905–1991) Tilanne (1961–1966) Ajankohta (1967) Kulttuurilehdet Aikamerkki (1928–1991) Tulenkantajat (1932–1939) Kirjallisuuslehti (1932–1938) Kulttuurivihkot (1973–) Työväen Näyttämötaide Työn Sävel Työväen Musiikkilehti Toimittajat Yrjö Mäkelin Yrjö Sirola Helmer Adler Jarno Pennanen Pentti Holappa
Kirjallisuus Tietokirjat Työväen Kalenteri (1893) Vuosisadan Kynnyksellä (1898) Uuden Ajan Kynnyksellä (1899) Työväen Joulualbumi (1916) Työväen tietokirja Kiilan albumi Kaunokirjallisuus Alhaisolaulut Äiti ja poika Torpeedo Min dikt Hårda sånger Taggiga lågor Stenkol Kenttä ja kasarmi Tehtaan varjossa Isänmaan ranta Isännät ja isäntien varjot Kustantajat Vihtori Kosonen Matti Vuolukka Alex Halonen Kössi Kaatra Juho Kujala Kansankulttuuri Kirjailijat Axel Niklas Herlin Heikki Välisalmi Jussi Lonkainen Pekka Häkli Eetu Kivelä Elmer Diktonius Toivo Pekkanen Aku Rautala Ahti H. Einola Aleksanteri Ahola-Valo Hella Wuolijoki Elvi Sinervo Pentti Haanpää Iris Uurto Katri Vala Olavi Siippainen Raoul Palmgren Lauri Viita Väinö Linna Hannu Salama Christer Kihlman Alpo Ruuth Samuli Paronen Runous O. V. Kuusinen T. S. Vehkakorpi Emil Lindahl Väinö Hupli Veikko Rajakoski Martta Salmela-Järvinen Viljo Kajava Arvo Turtiainen Kalevi Rahikainen Pentti Saarikoski Arvo Salo Matti Rossi
Taide Taiteilijaryhmät Nuoren Voiman Liitto Tulenkantajat Kiila Teatteri Suomen Työväen Näyttämö Suomen Työväen Teatteri Porin Työväen Teatteri Viipurin Työväen Teatteri Työväen Näyttämöiden Liitto KOM-teatteri Näytelmät Karu kamarani Tienhaarassa Ministeri ja kommunisti Laki ja järjestys Niskavuoren naiset Juurakon Hulda Justiina Lapualaisooppera Näyttelijät ja ohjaajat Työläiskynäilijäin Liitto Verneri Jokiruoho Kaarlo Valli Otto Oinonen Elli Tompuri Juhani Tervapää Urpo Lauri Marja Rankkala Tarmo Manni Ritva Arvelo Musiikki Punakaartin marssi Työväen marssi Kisällilaulu Taistojen tiellä Rajamäen Pojat Suomen Työväen Musiikkiliitto Säveltäjät Armas Maasalo Armas Järnefelt Väinö Pesola Väinö Haapalainen Emil Kauppi Eino Linnala Otto Kotilainen Einar Englund Matti Rautio Erkki Aaltonen Kuvataiteilijat Onni Muusari Ola Fogelberg Lars Vickberg Y. Forsén Henry Ericsson Tapio Tapiovaara Sven Grönvall Mauri Favén Ahti Lavonen Mauri Heinonen Aimo Kanerva
Koulutus Järjestöt Proletaarikirjailijain liitto Kulttuurityöntekijäin Liitto Tiedepoliittinen yhdistys Tutkijaliitto Kansan Sivistystyön Liitto Työväen Sivistysliitto Opistot Sosialidemokraattinen puolueopisto Sirola-opisto Työväen Akatemia
Tapahtumat Vappu Tampereen musiikkijuhlat
n k m

Kirjallisuuslehti oli Helsingissä vuosina 1932–1938 ilmestynyt yhteiskunnallinen kulttuurilehti, jota julkaisi toimittaja-runoilija Jarno Pennanen.^[1] Lehdellä oli vasemmistolainen painotus ja se oli opiskelijalehti Soihdun ohella ainoita 1930-luvun suomalaisia aikakauslehtiä, joissa kuului laitavasemmiston ääni.^[2]

Kirjallisuuslehti sai salaista rahoitusta maan alla toimineelta Suomen Kommunistiselta Puolueelta (SKP), jonka omat lehdet oli lakkautettu. Lehti oli riippuvainen SKP:n rahoituksesta ja lakkasi ilmestymästä vuonna 1938, kun rahoitus katkesi. Pennanen toimi päätoimittajana koko lehden ilmestymisen ajan.^[3] Kirjallisuuslehden levikki oli noin 2 500 kappaletta.^[4]

Idean lehden perustamiseen on sanottu tulleen Neuvostoliitossa maanpaossa asuneilta kommunistijohtajilta Otto-Wille Kuusiselta ja Arvo ”Poika” Tuomiselta. Suomeen lähetetty kommunistijohtaja Hannes Mäkinen värväsi ay-mies Viljo Suutarin välityksellä lehden perustajaksi ja päätoimittajaksi Pennasen, joka oli aiemmin työskennellyt kokoomuslaisissa lehdissä, mutta jäänyt hiljattain työttömäksi. Kirjallisuuslehden ensimmäinen numero ilmestyi joulukuussa 1932.^[4] Näytenumero sisälsi myös Pennasen ensimmäiset julkaistut runot. Pennanen liittyi SKP:n jäseneksi vuonna 1934.^[3]

Kirjallisuuslehti uutisoi ahkerasti muun muassa Espanjan sisällissodasta ja sen kirjeenvaihtajina oli Espanjan tasavaltalaisjoukoissa taistelleita suomalaisia vapaaehtoisia kuten Paavo Pajunen ja Lauri Vilenius.^[4] SKP-rahoituksesta huolimatta Pennanen piti lehden linjan itsenäisenä ja esitteli siinä muun muassa ranskalaisten surrealistien taidetta sekä Pablo Picasson kubistisia maalauksia, vaikka nämä tyylisuunnat oli tuomittu Neuvostoliitossa.^[3] Ajan muista vasemmistolehdistä poiketen Kirjallisuuslehti ei ilmestymisensä aikana saanut yhtäkään painokannetta. Lehden ja SKP:n salaisena yhdysmiehenä toimi kommunisti Toivo Karvonen, tosin välillä rahaa kulki myös Jenny Pajusen kautta, joka lahjoitti SKP:ltä saamansa avustuksen lehdelle. Lehden lakkauttamiseen vaikutti Karvosen kiinnijääminen ja vankilaan joutuminen vuonna 1938.^[4]

Kirjallisuuslehteen siirtyi myöhemmin monia nuoria vasemmistoradikaaleja Tulenkantajat-lehdestä, jonka päätoimittaja Erkki Vala pyrki pitämään lehtensä itsenäisenä sen vasemmistolaisista taustaryhmistä. Kirjallisuuslehden toimituskuntaan kuuluivat muun muassa Raoul Palmgren (vt. päätoimittaja syksyllä 1936), Elvi Sinervo (toimitussihteeri), Pentti Haanpää, Nyrki ja Tapio Tapiovaara, Arvo Turtiainen, Katri Vala ja Maija Savutie. Monet heistä kuuluivat vasemmistolaiseen taiteilijaseura Kiilaan, jonka epäviralliseksi äänenkannattajaksi lehti muodostui.^[4]