Valtioliitto eli konfederaatio (lat. confoederatio) on kahden tai useamman valtion muodostama pysyvä liitto. Jäsenet hoitavat yhdessä valtiollisia asioita, mutta pidättävät laajan itsemääräämisoikeuden ja usein muodollisen itsenäisyyden. Yleensä valtioliittojen perustana on turvallisuuden lujittaminen, jolloin kyseessä on pidemmälle menevä yhteistyö kuin sotilasliitto, mutta ei niin pitkälle menevä yhteistyö kuin mitä liittovaltion perustaminen edellyttäisi.^[1]

Valtioliitto	Vuodet
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta[2]	800–1804
Aragonian kruunu	1137–1716
Hansaliitto	1200–1400-luku
Sveitsin vanha valaliitto	1291–1848
Kara Koyunlu	1375–1468
Ak Koyunlu	1379–1501
Kalmarin unioni	1397–1523
Vanha-Liivinmaa	1435–1561
Puola-Liettua	1447–1492 1501–1569
Tanska-Norja	1536–1814
Yhdistyneet provinssit	1581–1795
Kilkennyn konfederaatio	1641–1649
Lundan kuningaskunta	1665–1887
Marathivaltakunta	1674–1818
Reinin liitto	1806–1813
Saksan liitto	1815–1866
Ruotsi-Norja	1814–1905
Perun–Bolivian liittovaltio	1836–1839
Keski-Amerikan liittotasavalta	1842–1844
Amerikan konfederaatio	1861–1865
Pohjois-Kaukasuksen vuoristotasavalta	1917–1922
Rifin tasavalta	1921–1926
Rhodesian ja Njassamaan liittovaltio	1953–1963
Yhdistynyt arabitasavalta	1958–1961
Arabitasavaltojen liitto	1972
Senegambian konfederaatio	1982–1989
Serbia ja Montenegro	2003–2006

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valtioliitto Wikimedia Commonsissa