Federalismi on poliittisessa merkityksessään valtiojärjestelmä, jolle ominaista on valtion eri alueiden laaja itsemääräämisoikeus. Federalistinen valtio on joko liittovaltio tai valtioliitto.

Federalistisia valtioita ovat muiden muassa Saksa, Sveitsi, Venäjä ja Yhdysvallat. Yhdysvaltain syntyvaiheissa federalismilla tarkoitettiin siirtokuntien lujaa yhteen liittämistä. Federalismia pidetään myös keinona valtioiden muodostamien yhtymien muodostamiseen. Muun muassa Euroopan yhdentymisen tiimoilta on esitetty federalistisia ajatuksia.

Liittovaltio voi muodostua kahdella tavalla:

• Monesta yhdeksi: Olemassaolevat itsenäiset valtiot päättävät yhdistyä valtioliitoksi tai liittovaltioksi.
• Yhdestä moneksi: Yhtenäisvaltio päättää jakautua pienempiin itsehallintoalueisiin kuten esimerkiksi osavaltioihin, jotka muodostavat yhdessä liittovaltion.

Federalismin tueksi on esitetty muun muassa seuraavia perusteluja:^[1]

• Federalistisessa järjestelmässä osavaltiot toimivat yksilön suojana valtiota vastaan.
• Federalistinen järjestelmä huomioi yhtenäisvaltiota paremmin alueiden erilaisuuden, jolloin paikallista tietämystä voidaan hyödyntää tehokkaammin päätöksenteossa.
• Federalistisessa järjestelmässä vähemmistöt voidaan ottaa paremmin huomioon, millä voidaan ehkäistä poliittisia konflikteja.
• Federalistinen järjestelmä lisää maan sisäistä kilpailua, jolloin yksilöt voivat muuttaa sinne, missä he voivat hyödyntää taitojaan parhaiten.

• Raunio, Tapio: Liittovaltiot: Federalismin teoria ja arki. Helsinki: Gaudeamus, 2002. ISBN 951-662-853-2.