For faster navigation, this Iframe is preloading the Wikiwand page for Satakunta-sarja.

Satakunta-sarja

Wikipediasta

Satakunta-sarja
Satakunta : kotiseutututkimuksia V (1925)
Satakunta : kotiseutututkimuksia V (1925)
Genre paikallishistoria
Kustantaja Satakuntalainen Osakunta 1907–1967, 2011–1012; Emil Cedercreutzin säätiö 2001–2003; Satakunnan historiallinen seura 2001–2009, 2013–
Julkaistu 1907–
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Satakunta-sarja (myös Satakunta : kotiseutututkimuksia) on vuodesta 1907 lähtien julkaistu kirjasarja, jonka teokset sisältävät eri alojen tutkijoiden sekä historioitsijoiden kirjoittamia artikkeleja Satakunnan historiallisesta maakunnasta. Sarjassa on julkaistu yli 30 teosta, joiden artikkelit kattavat nykymaakunnista Satakunnan lisäksi myös osan Pirkanmaan kunnista sekä Varsinais-Suomen Loimaan.

Maakunnan historiasta, luonnonoloista ja tapakulttuurista on sarjassa julkaistu artikkeleita lähes 10 000 sivun verran. Kirjoittajiin lukeutuu useita merkittäviä suomalaisia tutkijoita, kuten esimerkiksi Mauno Jokipii, Jalmari Jaakkola sekä Unto Salo. Muita tunnettuja kirjoittajia ovat olleet muun muassa akateemikko Kustaa Vilkuna, professori J.J. Mikkola, entinen pääministeri Edwin Linkomies, kirjailija Panu Rajala, piispa Ilkka Kantola ja taiteilija Emil Cedercreutz.

Satakunta-sarja syntyi Helsingin yliopiston Satakuntalaisen Osakunnan inspehtorin J. J. Mikkolan aloitteesta vuonna 1905. Ensimmäinen kirja julkaistiin Satakuntalaisen Osakunnan kustantamana kaksi vuotta myöhemmin.[1] Osakunta julkaisi 18 ensimmäistä osaa nimellä Satakunta : kotiseutututkimuksia vuoteen 1967 mennessä. Tämän jälkeen Satakunta-sarjaan tuli yli 30 vuoden tauko, kunnes Satakunnan historiallinen seura ja Emil Cedercreutzin säätiö aloittivat kirjasarjan julkaisemisen uudelleen vuonna 2001.[2]

Nykyään kirjan artikkelit keskittyvät aikaisemmasta poiketen ainoastaan yhteen aiheeseen, joita ovat olleet muun muassa Pyhä Henrik, Satakunnan paikannimistö, Akseli Gallen-Kallela sekä Kokemäenjoki. Teosten julkaisuun on 2000-luvulla liittynyt myös Satakunnan historiallinen seuran järjestämiä seminaareja.[3]

Satakuntalaisen Osakunnan julkaisemat 18 ensimmäistä teosta sekä vuonna 2001 julkaistu Kotiseutututkimuksia XX, ovat ladattavissa ilmaiseksi verkosta.[2]

Satakunta-sarjan osat ja artikkelit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotiseutututkimuksia I (1907)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotiseutututkimuksia II (1911)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • E. G. Palmen: Johan Philip Palmen, elämäkerrallinen kuvaus
  • Jalmari Jaakkola: Johan Philip Palmen vanhan Satakuntalaisen Osakunnan jäsenenä
  • Arvo Inkilä: Kokemäenlinna ja Kokemäenkartano keskiaikana
  • Jalmari Jaakkola: Lounais-Satakunnan entisistä kulkureiteistä
  • G. A. Heman: Sastamala – Sastmola – Merikarvia, piirteitä Satakunnan asutushistoriasta
  • L. H. Sandelin: Eräs »ihmeellinen tapaus» vuodelta 1770
  • Niilo Ikola: Series Sacellanorum in Mezämaa
  • Niilo Ikola: Rättäkitti, loimaalainen noitatarina
  • Jalmari Jaakkola: Köyliön nimestä
  • Kaarlo Kallio: Muistelmia eräästä Kokemäen talonpoikaisesta merkkimiehesta
  • Isak Ikonen: Nakkilan kansakouluoloista
  • Reinhold Grönvall: Muistelmia itämaisen sodan tapahtumista Porissa
  • Aarne Kaitila: Matti Paavola ja Satakunnan herännäisyys
  • Sulho Linnainmaa: Kalastuksesta Pohjois-Satakunnan rannikolla
  • Jalmari Jaakkola: Lähteen eli Pyhän Henrikin kappeli Köyliössä
  • Väinö Salminen: Kansanrunouden keräyksistä Satakunnassa
  • V. I. Oksanen: Miten nykyinen Satakuntalainen Osakunta on syntynyt
  • Achilles Wahlroos: Kokemäenjoen laskulahdesta ja sen tutkimisesta sananen

Kotiseutututkimuksia III (1914)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Heikki Ojansuu: Kallialan seurakunnan keskiaikaiset kirkontilit, (vv. 1469–1524)
  • Jalmari Jaakkola: Vanha Satakuntalainen Osakunta yliopiston siirryttyä Helsinkiin
  • E. S. Tomula: Haverin kaivoksen historiikkia
  • Otto Vänni: Kyrösjärven nykyinen ja entinen otaksuttu vesiväylä
  • Niilo Ikola: Antero Warelius sanomalehtimiehenä
  • Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II
  • Jalmari Jaakkola: Pormestari- ja valtiopäivämiesrettelöitä Raumalla 1660-luvun alkupuoliskolla
  • Antto Laiho: Juhannuksen vietto Kankaanpään Vihtiläjärvellä
  • Emil Cedercreutz: Satakunnan ryijyt

Kotiseutututkimuksia IV (1916)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotiseutututkimuksia V (1925)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotiseutututkimuksia VI (1926)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotiseutututkimuksia VII (1929)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotiseutututkimuksia VIII (1929)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Nils Cleve: Pakanuudenaikainen kalmisto Köyliön Vanhassakartanossa
  • Aina Lähteenoja: Rauman kaupungin sinetti ja vaakuna
  • Jalmari Jaakkola: Eurajoen kirkollisista oloista ison vihan aikana
  • Kaarlo Jäntere: Porin triviaalikoulun rehtori Juhana Kraftman realismin uranuurtajana
  • Niilo Ikola: Loimaan nimestä
  • Kaisu Blom: Nakkilan pitäjän kylien ja asumusten nimet
  • Aarre Tuompo: Kuvaus herraskartanoista Huittisissa 1700-luvulla
  • Eeva Hermonen: Satakuntalainen velli
  • Pekka Katara: Mitä numerot kertovat satakuntalaisista ylioppilaista

Kotiseutututkimuksia IX (1931)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Mikko Saarenheimo: Länsisuomalaisen Osakunnan inspehtorit
  • L. I. Kaukamaa: Karvian pitäjän asutuksen synty perimätiedon valossa
  • Viljo Alanen: »Satakunnan Lappi»
  • Mirjam Kulmala: Piirteitä Sarkolan Vanhankylän tonteista ja taloista
  • Aarre I. Seinäjokelainen: Porin ympäristön Cyclopslajit
  • Viljo Alanen: Eräs vanha loitsuvihko
  • Pekka Katara; Jalmari Jaakkola: Eräs satakuntalainen Kiltakirja

Kotiseutututkimuksia X (1936)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotiseutututkimuksia XI (1939)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • J. J. Mikkola: Reposaaren nimestä
  • Edwin Linkomies: Eräs 1600-luvun latinankielinen muistoruno
  • Matti Sauramo: Luvian muinaisruuhi
  • Kalevi Virkkala: Satakunnan geologinen kehitys nykyisyyden pohjana
  • Oiva Virkkala: Laestadiolaisuus satakuntalaisella maaperällä
  • Aina Lähteenoja: J. P. Winterin matka Satakuntaan v. 1826
  • L. I. Kaukamaa: Vahokosken sahariita
  • Jouko Saikkala: Lisiä Sastamalan–Merikarvian linjan eräliikkeeseen ja asutukseen
  • Niilo Valonen: Sananparret satakuntalaisten kuvastajina
  • Viljo Alanen: Äyräs – Ägräs

Kotiseutututkimuksia XII (1946)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Lempi Alila: Poimintoja euralaisesta Nuorante-suvusta
  • Kalevi Virkkala: Kokemäenjoki geologis-historiallisen kehityksen valossa
  • Martti Salmi: Pohjois-Satakunta : eräs polttoturveteollisuutemme tuleva keskuspaikka
  • Aina Lähteenoja: Woijola-Tolvainen
  • A. R. Alho: Rauman kaupunginlääkärit 1800-luvulla
  • L. I. Kaukamaa: Kauppahuone Björkman & Rosenlewin liiketoiminnasta 1820–50-luvulla ja W. Rosenlew & Co:n perustaminen
  • Mikko Saarenheimo: Maisteri K. G. Ollonqvistin kertomus Ahlaisten oloista 80 vuotta sitten
  • A. A. Tuompo: Länsi-Suomen kansanopiston 50-vuotistaipaleelta
  • Väinö Horelli: Keuhkotautikuolleisuus ja yleinen kuolleisuus Satakunnassa vv. 1906–1933
  • Niilo Valonen: Vuosiluvuilla merkittyjä rakennuksia Ikaalisten ja Parkanon seuduilta
  • Pertti Virtaranta: Antti Lizeliuksen suomenkielisiä kirjoituksia III
  • Eero Saarenheimo: Porin lyseon ja tyttökoulun oppilasaines sosiaalisten suhteiden heijastajana

Kotiseutututkimuksia XIII (1946)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pentti Eskola: Ylä-Satakunnan kallioperusta ja Ylöjärven kuparimalmi
  • Jalmari Jaakkola: Mikael Agricola ja Satakunta
  • Viljo Alanen: Kyrönkankaan vanha talvitie
  • Toivo Kaukoranta: Wanochius – af Wanoch-suvun tyrvääläisestä alkuperästä ja sukunimen synnystä
  • L. I. Kaukamaa: Valtiopäivämies Gabriel Antinpojan kirje vuodelta 1766
  • Toivo Tunturi: Isak Näähä : hengellinen isä ja johtaja
  • Aili Nurminen: Porin lentoaseman tuuliolot sekä näkyväisyys ja sumu
  • Eino Nikkilä: Satakuntalainen haapio sekä sen aikaisempi levinneisyys Suomessa
  • Niilo Valonen: Yläsatakuntalaisia sanoja anastavien elinkeinojen alalta
  • Pertti Virtaranta: Kauvatsa – Äetsä
  • Helmi Virtaranta: Yrjö Koskisen Hämeenkyrön pitäjänkertomuksen kielestä
  • Mauno Jokipii: Ikaalisten kirkkovenelaitoksesta

Kotiseutututkimuksia XIV (1948)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotiseutututkimuksia XV (1952)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotiseutututkimuksia XVI (1954)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tapio Horila: Satakuntalainen Osakunta 1929–1954 : 25-vuotiskatsaus

Kotiseutututkimuksia XVII (1961)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Mauno Jokipii: Kaskenpoltosta ja kydönviljelyksestä Satakunnassa ennen isoavihaa
  • Mauno Jokipii: Satakunnan asuinrakennuksista ennen isoavihaa
  • Niilo Valonen: Satakuntalaisista savupirteistä
  • Jorma Heinonen: Ruoveden Kangaspeskan aitta v:lta 1766
  • Osmo Vuoristo: Kangaspeskan savupirtti Ruovedellä
  • Erkki Lehtinen: Autioitumisesta Ala-Satakunnassa 16. ja 17. vuosisadan vaihteessa
  • Pentti Papunen: Maaomaisuuksista ja varallisuudesta Rauman seudulla 1800-luvun alussa
  • Päiviö Tommila: Satakuntalaisten lukuharrastus 1800-luvulla lehdistön levikkinumeroiden valossa
  • Kalevi Virkkala: Pyynikin harjun geologiaa
  • Ilmar Talve: Satakunnan uittotyöläisistä ennen 1920-lukua
  • Tapio Horila: Antero Vareliuksen «loppukove«
  • Pekka Lehtimäki: Kaksi satakuntalaista sanaa
  • Eero Kiviniemi: Kangasala, Virrat : parin pitäjännimen historiaa
  • Aikaisempien Satakunta-sarjan osien sisältö

Kotiseutututkimuksia XVIII (1967)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satakunta XIX : Satakunnan historian kuva (2001)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Unto Salo: Satakunta-sarjasta
  • Unto Salo: Professori Niilo Valosen muotokuvan paljastuspuhe
  • Leena Sammallahti: Niilo Valonen opettajana : muistoja ja muistettua
  • Mauno Jokipii: Muistelmia professori Niilo Valosesta
  • Unto Salo & Leena Söyrinki-Harmo: Arkeologinen tutkimus Satakunnassa 1951–2000
  • Jouko Vahtola: Nimistö Satakunnan historian kuvaajana
  • Timo J. Virtanen: Savutuvista puuvillatehtaalle : kansankulttuurin tutkimuksesta Satakunnassa
  • Mauno Jokipii: Satakunnan historia keskiajalta ja 1500-luvulta
  • Raimo Viikki: Satakunta 1600- ja 1700-luvuilla : yleiskuvaus
  • Markus Hiekkanen: Satakunnan keskiaikaiset kivikirkot
  • Ritva Kava: Satakunnan historiaa maakuntakirjastossa
  • Ritva Kava: Satakunnan historiallinen seura
  • Ritva Kava: Emil Cedercreutzin museo

Kotiseutututkimuksia XX (2001)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Antero Alhonen: Ylioppilaselämää ja maakuntahenkeä : Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta 1950–2000

Satakunta XXI. Kauas missä katse kantaa : Unto Salon puheita (2003)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satakunta XXII : Pyhän Henrikin muisto (2003)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satakunta XXIII. Satakunta toisen maailmansodan murroksessa : Satakunta 1935–1955 (2005)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Teppo Vihola: Väestömuutokset, maaseutu ja kaupunki
  • Erkki Laitinen: Karjalainen siirtoväki, sodanjälkeinen asutustoiminta ja ortodoksinen kirkko Satakunnassa
  • Jussi Koivuniemi: Joen ja sotakorvausten voimin : Satakunnan teollisuus 1935–1955
  • Jorma Ahvenainen: Satakunnan laivanvarustus 1920–1960
  • Sami Louekari: Kamppailu joesta : Kokemäenjoen kilpailevat käyttömuodot 1900-luvun alkupuolella
  • Kaino Tuokko: Satakuntalaisten sodan tie 1939–1945
  • Vesa Vares: Risto Ryti : älyn ja satakuntalaisen tyyneyden mies politiikan ja sodan kuohunnan keskellä
  • Risto Rinne: 1930-luvun opinniukkuudesta kohden suurten ikäluokkien koulutusekspansiota
  • Panu Rajala: Satakuntalaisia kirjailijoita sodassa ja rauhassa
  • Terttu Nupponen: Alvar Aalto Satakunnassa

Satakunta XXIV. Osattiin ennenkin : professori Mauno Jokipiin Satakunta-aiheisia tutkimuksia (2007)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satakunta XXV. Sata sanan juurta : Satakunnan vanhaa paikannimistöä (2007)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Unto Salo: Lyhyt katsaus Länsi-Suomen rautakautiseen asutushistoriaan
  • Ante Aikio: Saamelaisajan paikannimistö Satakunnassa
  • Eero Kiviniemi: Ajatuksia paikannimilevikkien taustoista erityisesti Satakuntaa ajatellen
  • Ritva-Liisa Pitkänen: Satakunnan rannikon ruotsalais-suomalainen paikannimistö
  • Jorma Koivulehto: Kriittisiä havaintoja paikannimitutkimuksesta
  • Päivi Rintala: Eräs esihistoriallinen nimivartalo Satakunnan paikannimissä
  • Aimo Hakanen: Omaa ja vierasta : havaintoja eräistä Keski-Satakunnan vanhoista paikannimistä
  • Unto Salo: Sastamalan kalmistonimistä ja niiden taustoista
  • Aimo Hakanen: Satakunta-sarja paikannimitutkimuksen näkökulmasta

Satakunta XXVI. Nälkä tappoi, sota tappoi, tauti tappoi : Satakunta Suuren Pohjan sodan aikana 1700–1721 (2009)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Antti Kujala: Turun ja Porin läänin talonpoikien taloudellinen tilanne heidän veronmaksukykynsä perusteella 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa
  • Reino Kero: Nälkä tappoi, tauti tappoi, sota tappoi
  • Veikko Laakso: Isonvihan venäläismiehitys Loimaan seudulla
  • Aarni Lehti: Selkämeri isonvihan sotanäyttämönä
  • Kustaa H. J. Vilkuna: Isonvihan muistaminen
  • Jyrki Knuutila: Pyhän Henrikin kultti ja sen merkitys
  • Unto Salo: Pyhän Henrikin sarkofagi

Satakunta XXVII. Talvi-Henrikin teillä : Satakunnan Kilta 1924–2010 (2011)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tyyni Tuulio: Satakuntalainen Talvi-Henrikki : Satakunnan kilta 1924–1974
  • Anneli Asplund: Talvi-Henrikin teillä : Satakunnan kilta 1974–2010
  • Hannu Salo: Katsaus Satalinnan säätiön 60-vuotiseen historiaan 28.4.2010

Satakunta XXVIII : Kauppa ja kaupungit Satakunnassa (2011)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tapio Salminen: Suomen ”pienet” kaupungit keskiajalla? : Keskiajan kaupunkien tutkimuksesta Suomessa sekä Ulvilan ja Rauman keskiajan erityispiirteistä ja mahdollisuuksista
  • Jorma Ahvenainen: Läntisen Suomen sahateollisuus ja sahatavaran vienti 1700-luvulla
  • Jarkko Keskinen: Riksit ja taalerit
  • Ulla Heino: Rautatie Satakunnan kaupan edistäjänä ja suuntaajana : toiveita ja odotuksia
  • Veikko Laakso: Maakauppa 1800-luvun Satakunnassa

Satakunta XXIX (2012)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Timo Soukola: Karhujen talo : Satakuntatalon historia 1952–2012

Satakunta XXX. Akseli Gallen-Kallela : suuri satakuntalainen (2013)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Marja-Liisa Rönkkö: Axel Gallén : tyrvääläinen
  • Ritva Kava: Akseli Gallen-Kallela ja Emil Cedercreutz : Satakunnan suuret pojat
  • Tuija Wahlroos: Akseli Gallen-Kallelan Jusélius-mausoleumin freskot : kotimainen kuolemantanssi
  • Kati Kivimäki: Axel Gallén ja Rauma
  • Elina Eerola: Kirjeiden haave ateljeekodista : Axel Gallén ja Ruoveden Kalela
  • Unto Salo: Muinaisrunot ja Akseli Gallen-Kallelan kolme kalevalaista maalausta

Satakunta XXXI. Virtaa läpi vainioiden : Kokemäenjoki Satakunnan historiassa (2014)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • toimittanut Suvi Heikkilä
  • Unto Salo: Kokemäenjoki : esihistorian valtasuoni
  • Tapio Salminen: Kokema ja Kuumo : Kokemäen ja Kokemäenjoen vanhat nimet
  • Aimo Hakanen: Satakuntalaismurteet
  • Tommi Kurki; Kirsti Siitonen: 2000-luvun hanke Satakunnan puhutusta kielestä : pronominit ja sananrajat nykysatakuntalaisten puheen ilmentäjinä
  • Reino Kero: Salavuoteus Tyrvään pappien ongelmana 1550-luvulta 1800-luvun lopulle
  • Anneli Asplund: Porilaisten marssi ja Satakunnan laulu : satakuntalaisten musiikillisia identiteettisymboleja
  • Jorma Ahvenainen: Metsätalouden tulonjako Satakunnassa 1930-luvulla

Satakunta XXXII (2015)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jorma Ahvenainen: Satakunnan metsätalous 1900–1960 : Satakunnan metsäteollisuuden hankkima tulo ja sen jakautuminen

Satakunta XXXIII : Satakunnan teollinen kulttuuriperintö (2017)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • toimittanut Suvi Heikkilä
  • Anna Sivula: Mitä teollinen kulttuuriperintö on?
  • Maarit Grahn: Teollinen kulttuuriperintö jälkiteollisen ajan resurssina : satakuntalaisen kenkä- ja nahkateollisuuden jäljet ja niiden uuskäyttö
  • Jarkko Keskinen: Lankkukauppiaiden kaupunki : puutavaramarkkinoiden muutos Porissa 1800–1837
  • Tiina Rajala: Vaali nöyrästi esi-isiesi muistoa : ahlströmiläinen kulttuuriperintö käytännössä
  • Erik Rosenlew: Teollisen perinnön vaaliminen : esimerkkinä Rosenlew
  1. Kytömaa, Ensio: ”J. J. Mikkola Satakuntalaisen Osakunnan inspehtorina”, Satakunta : kotiseutututkimuksia VI, s. 12–13. Helsinki: Satakuntalainen Osakunta, 1926. Teoksen verkkoversio (PDF).
  2. a b Satakunta-sarja Porin kaupunginkirjasto – Satakunnan maakuntakirjasto. Arkistoitu 21.3.2015. Viitattu 22.8.2015.
  3. Julkaisut – Satakunnan historiallinen seura Harjavallan kaupunki. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 22.8.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
{{bottomLinkPreText}} {{bottomLinkText}}
Satakunta-sarja
Listen to this article

This browser is not supported by Wikiwand :(
Wikiwand requires a browser with modern capabilities in order to provide you with the best reading experience.
Please download and use one of the following browsers:

This article was just edited, click to reload
This article has been deleted on Wikipedia (Why?)

Back to homepage

Please click Add in the dialog above
Please click Allow in the top-left corner,
then click Install Now in the dialog
Please click Open in the download dialog,
then click Install
Please click the "Downloads" icon in the Safari toolbar, open the first download in the list,
then click Install
{{::$root.activation.text}}

Install Wikiwand

Install on Chrome Install on Firefox
Don't forget to rate us

Tell your friends about Wikiwand!

Gmail Facebook Twitter Link

Enjoying Wikiwand?

Tell your friends and spread the love:
Share on Gmail Share on Facebook Share on Twitter Share on Buffer

Our magic isn't perfect

You can help our automatic cover photo selection by reporting an unsuitable photo.

This photo is visually disturbing This photo is not a good choice

Thank you for helping!


Your input will affect cover photo selection, along with input from other users.

X

Get ready for Wikiwand 2.0 🎉! the new version arrives on September 1st! Don't want to wait?