San Serriffe Groteski
San Serriffen lippu
Valtiomuoto	tasavalta
Hallitsija	Antonio Borvari
Pääkaupunki	Bodoni
Muut kaupungit	Port Clandenron, Arial
Luoja(t)	The Guardian
Teokset	useita
Ensiesiintyminen	aprillipäivä 1977
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

San Serriffe on kuvitteellinen saarivaltio, joka on luotu aprillipäivän kunniaksi. Valtion yksityiskohtainen kuvaus monine sanaleikkeineen ja typografisine viittauksineen (kuten serif, kirjasimen pääteviiva) esitettiin oikeana uutisena ja tiettävästi useat ihmiset eivät tajunneet vitsiä vaan ottivat jutun todesta.

Huijauksen ensimmäinen versio ilmestyi brittiläisessä sanomalehdessä The Guardianissa 1. huhtikuuta 1977. Sanomalehti julkaisi seitsensivuisen liitteen kuten mistä tahansa esittelemästään valtiosta juhlistaen saarivaltion kymmenettä itsenäisyyspäivää. Uskottavuutta lisäsivät teemaan soveltuneet suuryritysten mainokset. Saari esiintyi uudelleen samankaltaisissa huijauksissa vuosina 1978, 1980 ja 1999.

"San Serriffe" on viime vuosikymmenien kuuluisimpia ja onnistuneimpia huijauksia. Vaikka The Guardian on jutun alkuunpanija, on siitä tullut osa englantilaista huumoriperinnettä ja ympärille on rakentunut uusia tarinoita. Näistä lähteistä on koottu alla oleva artikkeli, jonka pitäisi selvittää mistä oikein on kyse.

San Serriffe on Etelämeren saari, toiselta nimeltään Huijaus, mutta se tunnetaan Suomessa myös nimellä Groteski. Yleisesti sijainniksi kerrotaan Intian valtameri, mutta erikoisten merivirtojen ja eroosion vuoksi sen tarkka sijainti vaihtelee. Tuorein raportti, joka sijoitti valtion Beringinmereen, oli ilmeisesti erehdys.

San Serriffen saaristo koostuu kahdesta pääsaaresta ja useista pikkusaarista. Suuremmista saarista pohjoisempi (Upper Caisse) tunnetaan suomeksi nimellä Majuskeli ja eteläisempi (Lower Caisse) nimellä Minuskeli. Minuskeli on muodoltaan melko pyöreä kuten Majuskelikin, lukuun ottamatta saaren kaakkoisosasta lähtevää lounaan suuntaista Sediljin niemimaata. Pääsaarten välissä on vaarallinen Adzen matalikko ja riutta (Shoals of Adze), jota hallitsee Cap Em. Pääkaupunki Bodoni on Majuskelin keskellä ja sen lähellä sijaitsee saarivaltion kansainvälinen lentokenttä. Sieltä lähtee myös saaren säteittäinen päätieverkko kaikkiin suuriin satamiin, kuten Port Clarendoniin. Tietotekniikan yleistyttyä Majuskulilla sijaitsevasta Arialista on tullut yhä merkittävämpi.

San Serriffen alkuperäiset asukkaat ovat anfangeja, mutta enemmistö väestöstä on kuitenkin eurooppalaista syntyperää, siirtomaakaudella muuttaneiden kolonialistien jälkeläisiä, kooloneita. Nyttemmin väestö on aika lailla sekoittunut ja tunnetaan nimellä semikoolonit.

Useita vuosia vuonna 1967 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen kenraali Pica johti San Serriffen varsin kovaotteista ja autoritääristä hallitusta. Maassa pidettiin kuitenkin demokraattiset vaalit ja vuodesta 1997 johdossa on ollut karismaattinen Antonio Borvari.

San Serriffen kulttuurielämän kohokohtia ovat:

• Sointuisan Arvoituksen Kultti
• Hyvin kirjoitettu näytelmä! -festivaali
• Tilde-jousikvartetti

Ennen hyvin tiukkoja pornografialakeja on höllennetty Borvarin hallintokaudella. Niinpä joukko serriffeläisiä lehtimiehiä onkin kirjoittanut sarjan varsin uskallettua kirjallisuutta, joka tunnetaan yleisesti englanninkielisellä nimellä "Times Nude Romances".

Kitkerän makeaa swarfegaa käytetään monissa serriffeläisissä kansallisruoissa. Tämän vuoksi paikallisista ruokalajeista puuttuu etelämeren muille keittiöille niin tyypillinen öljyisyys.

Lukuun ottamatta vuoden 1999 sankarillista jalkapallovoittoa Englannista, San Serriffe ei ole usein ylittänyt kansainvälistä urheilu-uutiskynnystä. Rugbymaajoukkueen yritettyä päästä mukaan vuoden 1991 maailmanmestaruuskisoihin yksi Twickenhamin stadionin virkailijoista hylkäsikin haaveen toteamalla: "Hyvä mies, ei stadionin tulostauluun sentään nelinumeroisia tuloksia mahdu". Saaren vuosittainen kestävyyskilpailu, johon kuuluvat juoksu, maastopyöräily ja purjelautailu Cap Emistä Minuskulin Em-nimiseen saksalaiskylään (Kahden Emin Pyrähdys), tunnetaan kansainvälisestikin ja siitä on jo vuosia, kun kisan viimeksi on voittanut serriffeläinen urheilija.

• Special Report: San Serriffe. (Arkistoitu – Internet Archive) The Guardian, 1. huhtikuuta 1977 (7pp)
• Bachaus, T. (2001). The Booksellers of San Serriffe. Newtown, PA: Bird & Bull Press. (edited by Henry Morris)

Englanniksi

• A Brief History of San Serriffe The Guardianissa
• Globo Del Ojo - Tamar Valley Group (Arkistoitu – Internet Archive) (San Serriffen liikenne)
• Museum of Hoaxes (Arkistoitu – Internet Archive) San Serriffe -huijauksen historia