Eroosio on kallio- ja maaperän kulumista veden, jään, tuulen, mekaanisen kulutuksen tai jonkin muun maaperää kuluttavan tekijän tähden. Laajassa merkityksessä eroosioon lasketaan mukaan myös irronneen aineksen kulkeutuminen veden tai tuulen mukana; suppeampi merkitys kattaa vain aineksen irtoamisen, jolloin raja rapautumiseen on häilyvä. Eroosion irrottaman aineksen kasautuminen on nimeltään sedimentaatiota, nämä kaksi prosessia yhdessä muokkaavat maastonmuotoja jatkuvasti.^[1]

Vesieroosiossa maaperää kalvaa liikkuva vesi. Rannikolla sitä aiheuttavat sekä kalliota vasten iskeytyvät aallot että aaltojen liikuttamat sora ja hiekka. Joen pohjassa eroosiota aiheuttaa sekä virtaava vesi että sen mukana kulkevat ainekset.^[1]

Jäätikköeroosiota aiheuttaa sekä liikkuvan jäämassan mukana kulkevat lohkareet, että jäätikön sulamisvesi joka tunkeutuu kiven rakoihin, jäätyy uudelleen ja laajenee, ja murtaa kivestä palasia jotka kulkeutuvat jäätikön mukana.^[2] Merkittävimmin Suomen kallioperässä ja maaperässä eroosiota aiheuttanut tapahtuma on ollut jääkausi.

Tuulieroosiota ilmenee lähinnä kuivilla alueilla, missä tuuli irrottaa hiekkaa dyynien pinnasta, ja tuulen kuljettama hiekka hioo kallion pintaa.^[1] Dyyni liikkuu tuulen suuntaan, kun tuuli irrottaa hiekkaa tuulenpuolelta ja kasaa sitä suojanpuolelle.^[3]

Eroosioon vaikuttavat tekijät voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: energia-, suoja- ja kestävyystekijöihin.^lähde?

• Energiatekijöihin kuuluvat eroosiota aiheuttavat ilmiöt. Tällaisia ilmiöitä ovat sade, tuuli, virtaava vesi ja jää, joiden potentiaalinen eroosiota aiheuttava voima vaihtelee pintarakenteiltaan ja kaltevuuksiltaan erilaisissa ympäristöissä.

• Suojatekijöihin sisältyvät eroosiota estävät asiat, kuten kasvipeitteen laatu ja määrä, maankäyttö ja -hoito, sekä asutuksen tiheys. Suojatekijöitä voidaan parantaa lisäämällä eroosiota estäviä rakenteita esimerkiksi kattamalla paljas maa katteella.

• Kestävyystekijöihin sisältyy maaperän eroosioherkkyys, maaperän veden suodattamiskyky ja maanparannusaineiden käyttö. Jos maaperä on tiivistä, eikä se läpäise vettä on selvää että aiheuttaa valuntaa ja sen mukana eroosiota. On huomattava että jotkin tekijät, kuten sade, voivat vähentää tai lisätä eroosiota. Jos sademäärä on pieni tai ei sada ollenkaan, kasvillisuus häviää ja maaperä on altis eroosiolle. Toisaalta runsaat sateet aiheuttavat voimakastakin vesieroosiota. Humidisissa olosuhteissa, joissa on runsaasti suojaavaa kasvillisuutta, eroosioherkkyys on huomattavasti pienempi kuin aridisissa olosuhteissa tai maaston ollessa paljas.

Eroosio on ekosysteemille pienessä määrin terveellinen ja luonnollinen tapahtuma, mutta sitä ovat voimistaneet etenkin ihmisen aiheuttamat muutokset luonnossa. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi metsien hakkuu, maatalous ja liikkumisen aiheuttama kuluminen.

Eroosio aiheuttaa kuormitusta vesistölle, koska maa-ainesten mukana kulkeutuu ravinteita ja maa-ainesta vesistöihin.

Eroosiossa maasta poistuu sellainen ainesosa, joka on herkkä kulumiselle ja kulkeutumiselle, esimerkiksi pienen raekokonsa tähden. Eroosion aiheuttaman kulutuksen, kuljetuksen ja kasaantumisen voimakkuus vaihtelee maaston ja eroosiota aiheuttavan ilmiön mukaan.

• Beninin rannikkoeroosio

• Eroosio Merikoski.edu.ouka.fi. Arkistoitu 26.3.2005. Viitattu 25.6.2020.
• Rapautuminen ja eroosio Materiaalit.internetix.fi. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 25.6.2020.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eroosio.

• Erik Roose: Part one: Erosion control strategies and the concept of land husbandry Land husbandry - Components and strategy. 1996. FAO. Arkistoitu 17.6.2017. Viitattu 11.6.2017.