Kaksoispiste (:) on typografinen välimerkki, joka toimii erottimena useissa kirjoitetuissa kielissä.

Kaksoispiste kirjoitetaan tavallisesti kiinni edeltävään sanaan. Sillä on suomen kielessä seuraavat tehtävät:

• Kaksoispiste erottaa suoraa kerrontaa edeltävän johtolauseen kerronnasta itsestään yhdessä lainausmerkkien kanssa:

Pääjohtaja vastasi tomerasti: ”Ei käy.”

• Kaksoispiste lopettaa johdantolauseen:

Autokanta Suomessa 1993–1994:

[taulukko]

• Kaksoispiste erottaa lauseen sisällä olevan luettelon:

Värifilmissä on kolme kerrosta: punainen, vihreä ja sininen.

• Kaksoispiste erottaa lauseesta selittävän tai täydentävän osan:

Rikos ei Helsingissä enää kannata: poliisi selvittää yhä useamman rikoksen.

• Kaksoispistettä käytetään lyhenteiden, numeroiden tai symbolien taivutukseen:

EU:n maataloustuet tuovat v:sta (vuodesta) 2006 alkaen lisää rahaa joka 20:nnelle maanviljelijälle.

• Myös johtimet erotetaan lyhenteistä kaksoispisteellä:

STTK:lainen

• Kaksoispiste ilmaisee mittakaavaa (1:2000) ja suhdetta (maitoa ja vettä suhteessa 1:3). Tällöin se kirjoitetaan kiinni ympäröiviin lukuihin.^[1]
• Kaksoispistettä käytetään jakolaskun merkkinä (2012 : 4 = 503). Tällöin kaksoispisteen kummallakin puolella pitää olla välilyönti.^[1]
• Kaksoispiste erottaa toisistaan sanan taivutusmuodot. Tällöin kaksoispisteen kummallakin puolella pitää olla välilyönti. Kaksoispiste : kaksoispisteen : kaksoispistettä. ^[1]

• Kaksoispistettä on käytetty myös hinnassa erottamaan markat ja pennit, esimerkiksi 11:50.^[2]
• Kaksoispistettä käytettiin joidenkin vakiintuneiden lyhenteiden osana, joissa sanoja on lyhennetty keskeltä:

H:ki (paremmin: Hki) = Helsinki, t:mi (paremmin: tmi) = toiminimi, n:o (paremmin: nro) = numero.

Tietokoneissa : koodataan eri merkistöissä seuraaville arvoille:

ASCII

0x3A

Unicode

U+003A

U+2236 (mittasuhteen merkki)

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaksoispiste Wikimedia Commonsissa