Määri (tšek. Morava, saks. Mähren ja lat. Moravia) on historiallinen maakunta nykyisessä Tšekin tasavallassa. Tšekin tasavalta koostuu kolmesta historiallisesta maakunnasta, Böömistä, Määristä ja pienestä osasta Sleesiaa. Määri ei ole toisen maailmansodan jälkeen ollut virallinen hallintoalue. Sen nykyinen pääkaupunki on Brno, mutta historiallinen keskus oli kolmikymmenvuotiseen sotaan saakka Olomouc. Määri kattaa Tšekin pinta-alasta vajaan kolmasosan.

Määrissä puhutaan tšekin yleiskielestä poikkeavia murteita. Jotkut määriläiset eli moraavit määrittelevät itsensä etnisesti tšekeistä eli böömiläisistä erilliseksi ryhmäksi. Kun vielä vuonna 1991 maan väestöstä 1 362 000 ihmistä eli 13,2 prosenttia ilmoitti olevansa määriläisiä, on määrä vuoteen 2001 mennessä supistunut 380 000:een eli 3,7 prosenttiin.^selvennä

Varhemmin kelttien ja myöhemmin germaanien asuttama Määri päätyi 500-luvun lopulla länsislaavien asuinalueeksi, ja 800-luvulla se oli niin kutsutun Suur-Määrin valtakunnan keskus. Vaikka alue oli tšekinsukuisten asuttama, se ei suinkaan alusta alkaen kuulunut prahalaisten muodostamaan ruhtinaskuntaan, vaan sillä oli omat paikalliset hallitsijat. Noin vuonna 1000 se joutui Puolalle ja 1029 Böömille. Bööminkin ylivallan aikana Määrillä oli toisinaan oma ruhtinas, useimmiten Böömin kuninkaan sukulainen, joka joskus oli jopa kuninkaan kilpailija.

Määristä tuli 1182 rajakreivikunta Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa. Se liitettiin vuonna 1478 hetkellisesti Unkariin, jolta se palautui muodollisesti Böömille, jonka mukana se päätyi Itävallan alaisuuteen vuonna 1526. Uskonpuhdistuksella eri muodoissaan (hussilaisuus, luterilaisuus ja pietismi) oli kannattajia erityisesti Määrin alueella. Määriläisprotestantteja lähti huomattavia määriä pakoon^milloin? Yhdysvaltoihinkin asti, missä heistä muodostui yksi muun muassa Pennsylvanian vanhoillisten yhdyskuntien taustaryhmistä (vertaa Wachovia). Tšekkoslovakian osana Määri oli vuosina 1918–1992, ja Tšekkiin se on kuulunut vuodesta 1993.

• Valentim Fernandes (14?? - Lissabon, 1518 tai 1519), kirjanpainaja ja kääntäjä
• Comenius (1592-1670), modernin didaktiikan perustaja
• Rochus Schüch (1788-1844), Pedro II:n opettaja Brasiliassa
• Gregor Mendel (1822-1884), genetiikan perustaja
• Sigmund Freud (1856-1939), psykoanalyysin perustaja
• Ernst Mach (1838-1916), fyysikko ja filosofi
• Edmund Husserl (1959-1938), fenomenologian perustaja
• Alfons Mucha (1860-1939), taidemaalari ja graafinen suunnittelija, jugendliikkeen johtohahmo
• Joseph Schumpeter (1883-1950), 1900-luvun merkittäviä taloustieteilijöitä
• Kurt Friedrich Gödel (1906-1978), matemaatikko, jota pidetään yhtenä kaikkien aikojen suurimmista loogikoista
• Ivan Lendl (1960), tennisammattilainen
• Petra Kvitová (1990), tennisammattilainen
• Tomáš Berdych (1985), tennisammattilainen
• Valentin Stansel (1621-1705), tähtitieteilijä ja jesuiittapappi
• Oskar Schindler (Svitavy, 1908 - Hildesheim, 1974), teollisuusmies, joka pelasti 1200 juutalaista kuolemalta holokaustin aikana
• Leoš Janáček (1854-1928), säveltäjä, musiikkiteoreetikko, folkloristi ja opettaja
• Otto Wichterle (1913-1998), tieteilijä ja keksijä, joka toimi pääasiassa makromolekulaarisen orgaanisen kemian alalla (piilolinssi, silon)
• Adolf Loos (1870-1933), arkkitehti ja arkkitehtuuriteoreetikko; modernin arkkitehtuurin klassikko ja arkkitehtuuripurismin johtava edustaja|
• Tomáš Baťa (1876-1932), kenkävalmistaja
• Georg Placzek (1905-1955), fyysikko, osallistui Manhattan-projektiin
• Tomáš Garrigue Masaryk (1850-1937), filosofi ja poliitikko, Tšekkoslovakian ensimmäinen presidentti
• Zdeněk Burian (1905-1981), taidemaalari, kirjankuvittaja, paleontologian rekonstruoija
• Milan Kundera (1929-2023), kirjailija