For faster navigation, this Iframe is preloading the Wikiwand page for Lemmikkikasvit.

Lemmikkikasvit

Wikipediasta

Lemmikkikasvit
Rohtoraunioyrtti (Symphytum officinale)
Rohtoraunioyrtti (Symphytum officinale)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Lahko: Boraginales
Heimo: Lemmikkikasvit Boraginaceae
Juss.
Synonyymit
  • Anchusaceae Vest
  • Buglossaceae Hoffmannsegg & Link nom. illeg.
  • Cerinthaceae Bercht. & J.Presl
  • Cynoglossaceae Döll
  • Echiaceae Raf.
  • Onosmaceae Martinov
Tribukset
  • Boragineae
  • Cynoglosseae
  • Echiochileae
  • Lithospermeae
Katso myös

  Lemmikkikasvit Wikispeciesissä
  Lemmikkikasvit Commonsissa

Lemmikkikasvit (Boraginaceae) on koppisiemeniskasvien Boraginales-lahkoon kuuluva kasviheimo. Siihen kuuluu rajauksesta riippuen 94 tai 158 sukua, lajeja on (vähintään) noin 1800.[1][2] Heimon laajassa rajauksessa mesimalja-, karhepuu-, eeretia-, heliotrooppi-, sievikki-, vohkio-, viulio- ja harmovarpukasvien suvut voidaan yhdistää lemmikkikasveihin.

Lemmikkikasveja esiintyy lähes koko pohjoisella pallonpuoliskolla, ne puuttuvat vain arktisilta alueilta. Enimmin lajeja on pohjoisella lauhkealla eli temperaattisella vyöhykkeellä; tropiikin vuoristoissa on muutamia.[3]

Tyypillisiä tuntomerkkejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lemmikkikasvit ovat usein karkeakarvaisia ruohoja, yksi-, kaksi- tai monivuotisia, harvoin pensaita. Lehtiasento on usein kierteinen. Lehtisuonista tavallisesti vain keskisuoni on selvästi näkyvissä. Kukinto on kiertyvä viuhko (kiemura) ja siinä on tavallisesti yksi tukilehti kutakin kukkaa kohden. Kukat ovat tavallisesti säteittäissymmetrisiä. Teriö on suppilomainen, liuskat siirottavia, ja tavallisesti putken suulla on teriön sisäänpainaumia. Sikiäin on väliseinien jakama, ja vartalo kiinnittyy sen tyveen ja on ontto. Luotti on pistemäinen tai pallomainen. Hedelmä on lohkohedelmä, jossa on tavallisesti neljä kovaseinäistä hedelmystä, joiden pinnassa voi olla koukkuja tai muita ulokkeita. Siemenessä on öljyinen endospermi tai se puuttuu. Alkioripustin on lyhyt tai puuttuu. Kromosomiluku n = (4–)12(–13).[3]

Aiemmassa Cronquistin luokittelussa lemmikkikasvit sijoittuivat Lamiales-lahkoon, ja heimon sijoittuminen lahkotasolla on ollut epävarmaa, kunnes on saatu tarpeeksi tutkimusnäyttöä siitä, että on tarpeen viedä heimo muutaman muun kanssa omaan lahkoon Boraginales. Lemmikkikasvien lähimmät sukulaiset ovat harmovarpukasvit (Wellstediaceae) ja mesimaljakasvit (Codonaceae).[3]

Heimoon kuuluu neljä tribusta:[3]

  • Echiochileae: Teriön sisäpinnalla solukarvoja eli trikoomia.
  • Cynoglosseae: Harvoin lehtiruusukkeellisia; kukat eivät sijaitse tukilehtien hangoissa; kukat säteittäisiä; teriötorvessa sisäänpainaumia (faukaalilisäkkeitä); hedelmykset eivät kiinnity tyvestään. Muun muassa suvut Cryptantha, lemmikit (Myosotis), koirankielet (Cynoglossum), Paracaryum, mierokit (Plagiobothrys), keltalemmikit (Amsinckia), halikat (Mertensia) ja Trigonotis.
  • Boragineae: Tavallisesti lehtiruusukkeellisia; kukat tavallisesti tukilehden hangassa; teriössä faukaalilisäkkeitä.
  • Lithospermeae: Teriössä tavallisesti sisäpinnan solukarvoja, harvoin rauhaskarvoja, faukaalilisäkkeet tavallisesti puuttuvat. Muun muassa torvikit (Onosma), helmirusojuuret (Lithospermum) ja neidonkielet (Echium).

Jotkin lemmikkikasveihin luokitelluista suvuista viedään nykyään Boraginales-lahkon muihin heimoihin:[3]

Suomessa yleisimpiä luonnonvaraisia lemmikkikasveja ovat peltolemmikki (Myosotis arvensis), rantalemmikki (Myosotis laxa), luhtalemmikki (Myosotis scorpioides), puistolemmikki (Myosotis sylvatica), hietalemmikki (Myosotis stricta), mäkilemmikki (Myosotis ramosissima), lehtoimikkä (Pulmonaria obscura), terhi (Asperugo procumbens) ja rohtoraunioyrtti (Symphytum officinale).[4]

  1. Stevens 2001–, Viitattu 1.10.2023.
  2. Govaerts, R. et al.: Boraginaceae Juss. Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 1.10.2023. (englanniksi)
  3. a b c d e Stevens 2001–, Viitattu 16.11.2014.
  4. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
{{bottomLinkPreText}} {{bottomLinkText}}
Lemmikkikasvit
Listen to this article

This browser is not supported by Wikiwand :(
Wikiwand requires a browser with modern capabilities in order to provide you with the best reading experience.
Please download and use one of the following browsers:

This article was just edited, click to reload
This article has been deleted on Wikipedia (Why?)

Back to homepage

Please click Add in the dialog above
Please click Allow in the top-left corner,
then click Install Now in the dialog
Please click Open in the download dialog,
then click Install
Please click the "Downloads" icon in the Safari toolbar, open the first download in the list,
then click Install
{{::$root.activation.text}}

Install Wikiwand

Install on Chrome Install on Firefox
Don't forget to rate us

Tell your friends about Wikiwand!

Gmail Facebook Twitter Link

Enjoying Wikiwand?

Tell your friends and spread the love:
Share on Gmail Share on Facebook Share on Twitter Share on Buffer

Our magic isn't perfect

You can help our automatic cover photo selection by reporting an unsuitable photo.

This photo is visually disturbing This photo is not a good choice

Thank you for helping!


Your input will affect cover photo selection, along with input from other users.

X

Get ready for Wikiwand 2.0 🎉! the new version arrives on September 1st! Don't want to wait?