Heliotrooppikasvit
Wikipediasta
| Heliotrooppikasvit | |
|---|---|
 Tuoksuheliotrooppi (Heliotropium arborescens) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Lahko: | Boraginales |
| Heimo: |
Heliotrooppikasvit Heliotropiaceae Schrad., nom. cons. |
| Suvut | |
|
|
| Katso myös | |
Heliotrooppikasvit (Heliotropiaceae) on Boraginales-lahkoon kuuluva koppisiemenisheimo.
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heimon kasvit ovat pääasiassa puuvartisia, myös liaaneja, ja vain harvoin ruohovartisia. Varren viiltokohta voi muuttua ilman vaikutuksesta punertavaksi. Kasvullisilta osiltaan ne ovat usein lemmikkikasvien (Boraginaceae) kaltaisia, ja kukinnot sekä kukat ovat samanlaisia kuin lemmikkikasveilla. Heteet ovat kiinni toisissaan kärjen papillien avulla. Emin vartalo on yleensä hyvin turvonnut kärjestään ja kiinnittyy sikiäimen kärkeen (lemmikkikasveilla tyveen). Luotti ottaa vastaan siitepölyä vain tyven sivulta ja on kiekkomainen, myöhemmin kartiomainen ja enemmän tai vähemmän kaksiliuskainen steriililtä kärjeltään tai puolipallomainen ja karvarenkaallinen. Hedelmä on lohkohedelmä tai harvoin luumarja, jossa on neljä yksisiemenistä kiveä. Kypsyneessä siemenessä ei ole ollenkaan tai harvemmin on vähäinen endospermi, ja alkio on käyrä tai suora, sen alkeislehdet kookkaat ja alkioripustin eli suspensori pitkä.[1]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heliotrooppikasvit ovat tropiikin ja lämpimänlauhkeiden alueiden kasveja. Suomea lähinnä niitä kasvaa alkuperäisinä Välimerenmaissa.
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heliotrooppikasvien heimo kuuluu Boraginales-lahkon evoluutiopuussa haaraan, jossa ovat myös karhepuukasvien (Cordiaceae) ja eeretiakasvien (Ehretiaceae) heimot. Tämä kolmen heimon kladi käsittää pääasiassa puuvartisia lajeja, joiden kaarna on oksidoituvaa. Sikiäimessä on sekundaariset väliseinät ja kaksi siemenaihetta kussakin emilehdessä. Hedelmä on lohkohedelmä tai avautumaton.[1]
Suvut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heimoon kuuluu neljä tai viisi sukua ja 405 lajia, joista valtaosa (390) kuuluu heliotrooppien sukuun. Suvut ovat:[2]
- Argusia Boehm.
- Euploca Nuttall (Hilgeria Förther, Schleidenia Endlicher)
- Heliotropium L. (Beruniella Zakirov & Nabiev, Bourjotia Pomel, Bucanion Steven, kanariantorokit Ceballosia G.Kunkel, Cochranea Miers, Lithococca Rydberg, Messerschmidia Hebenstr., Messerschmidia Roemer & Schultes, Messersmidia L., Nogalia Verdcourt, Spilocarpus Lem., Valentina Speg., Valentiniella Speg.) – heliotroopit
- Ixorhea Fenzl
- Myriopus Small
- helmiviuhkot Tournefortia L.
-
Argusia gnaphalodes
_Heine_-_sea_rosemary,_iodine_bush,_bay_lavender_(3770400241).jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Stevens, P. F. 2001–: Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Stevens 2001–, Viitattu 17.11.2014.
- ↑ Vascular plant families and genera, List of Genera in Heliotropiaceae.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
