Agakonna
Wikipediasta
| Agakonna | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Sammakkoeläimet Amphibia |
| Lahko: | Sammakot ja konnat Anura |
| Heimo: | Konnat Bufonidae |
| Suku: | Rhinella |
| Laji: | marina |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Rhinella marina |
|
| Katso myös | |
Agakonna eli jättikonna (Rhinella marina, aik. Bufo marinus) on maailman suurin konnalaji.
Suurin punnittu agakonna painoi 2,7 kiloa, joten kyseessä oli samalla maailman suurin sammakko[2].
Agakonnaa on tarkoituksella levitetty uusiin elinympäristöihin torjumaan "sokeriruokokuoriaista" (cane beetle; Dermolepida albohirtum). Mutta luontaisten vihollisten puuttuessa sekä myrkyllisyytensä ja lisääntymiskykynsä ansiosta sen populaatiot aiheuttavat tuhoa paikallisille ekosysteemeille. Agakonna onkin listattu yhdeksi sadasta haitallisimmasta vieraslajista.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Agakonnat ovat tyypillisesti 10–15 cm pitkiä. Selkäpuoli on harmaa, ruskea tai kellertävä, vatsapuoli vaalea. Varsinkin koiraan selässä on piikkimäisiä nystyjä. Takajalkojen varpaiden välissä on räpylä, etujaloissa ei. Kutuaikana koiraan etujalkoihin kasvaa uloke, jolla se voi pitää naaraasta kiinni.[3]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Agakonna on peräisin Yhdysvaltojen eteläosasta, Keski- ja Etelä-Amerikasta. Sitä on istutettu 1920-luvulta lähtien Australiaan syömään kovakuoriaisia sokeriruokoviljelmiltä, mutta konnat eivät osoittautuneet kovin tehokkaiksi. Haitallisena vieraslajina ne lisääntyivät räjähdysmäisesti ja ovatkin nykyään Australiassa vitsaus.[3] Ne onkin luokiteltu yhdeksi sadasta haitallisimmasta vieraslajista.[4]
Käyttäytyminen ja ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Agakonna on myrkyllinen. Se syö hämärässä, eikä sen tarvitse pelätä petoja myrkyllisyytensä vuoksi. Konna syö ennen kaikkea eläviä hyönteisiä, mutta myös liskoja, muita sammakkolajeja sekä pieniä jyrsijöitä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Frank Solís, Roberto Ibáñez, Geoffrey Hammerson, Blair Hedges, Arvin Diesmos, Masafumi Matsui, Jean-Marc Hero, Stephen Richards, Luis Coloma, Santiago Ron, Enrique La Marca, Jerry Hardy, Robert Powell, Federico Bolaños, Gerardo Chaves, Paulino Ponce: Rhinella marina IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2009. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Video | Tällainen on ”Toadzilla” – maailman kenties suurin sammakko löytyi Australiasta Helsingin Sanomat. 20.1.2023. Viitattu 21.1.2023.
- ↑ a b Cane Toad Australian Museum
- ↑ 100 of the World's Worst Invasive Alien Species Issg.org. Global Invasive Species Database. Arkistoitu 2.4.2016. Viitattu 25.3.2011. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sammakkolampi.net: Agakonna (Arkistoitu – Internet Archive)
- AmphibiaWeb: Rhinella marina (englanniksi)
- UniProt: Taxonomy - Rhinella marina (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Rhinella marina, (cane toad) (englanniksi)
- PheroBase: Semiochemicals of Rhinella marina, the Marine toad (englanniksi)
| ||||||||||
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
