Futura on groteskifontti, jonka suunnitteli Paul Renner vuonna 1927^[1]. Futura julkaistiin vuonna 1936^[1].

Futuraa pidetään yleisesti Bauhausin synnyttämän konstruktivistisen suuntauksen tärkeimpänä kirjaintyyppinä. Bauerin kirjasinvalimo julkaisi Futuran alun perin vuonna 1928. Paul Renner piirsi kirjainten ensimmäiset luonnokset pohjaten ne kolmeen perusmuotoon: ympyrään, kolmioon ja neliöön. Bauerin suunnitteluosasto auttoi Renneriä muuntamaan geometriset muodot vakaaksi ja käytännölliseksi kirjasinperheeksi. Renner myös muokkasi vähitellen Futuraa entistä luettavammaksi.^[2]

Futurasta on saatavilla laaja kirjo eri leikkauksia ja tyylejä, mikä tekee siitä erittäin monipuolisen kirjasinperheen. Futuran pitkät ylä- ja alapidennykset ovat parhaimmillaan, kun riviväli on riittävän suuri. Futura on ajattoman moderni kirjaintyyppi, ja se on yhä erittäin suosittu tyylikkyytensä ja selkeytensä vuoksi.^[2] Nimestään huolimatta Futuran suuraakkosilla on perinteiset klassiset mittasuhteet eli esimerkiksi O ja L ovat erilevyiset kuten antiikin Rooman kirjaimissa. Siten Futuralla ladotut otsikot tai logot ovat elävämpiä kuin esimerkiksi Helveticalla ladotut.^[3]

Futuraa käytetään monissa mainoksissa, pienissä teksteissä ja opastustauluissa. Muun muassa IKEA, Volkswagen, Prisma ja Dolce & Gabbana käyttävät Futuraa^[4].

Futura Condensed on nimensa mukaisesti tiivistetty versio Futurasta. Futura Condensed-fontista on julkaistu paksu versio vuonna 1930, keskipaksu ja erittäin paksu versio 1936 ja ohut versio 1950.

• 
  Futuran eri leikkauksia. Ylinnä oleva Futura Black on muunnelma perus-Futurasta.
• 
  Futuran ja Helvetica Neuen suuraakkosten vertailu.
• 
  Apollo 11 -lennon miehistön Kuuhun jättämä muistolaatta. Teksti on ladottu Futuralla.
• 
  Moskovan olympialaisten soihtu. Teksti on ladottu Futuran kyrillisellä versiolla.

• Itkonen, Markus: Kirjaintyypit ja tyyli. RPS-yhtiöt 2015. ISBN 978-952-5001-19-8

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Futura (kirjaintyyppi) Wikimedia Commonsissa