Osa artikkelisarjaa
Kalvinismi ja reformoidut kirkot
Tausta ja historia Kristinusko Uskonpuhdistus Protestantismi
Teologia Kristillinen rekonstruktio Liittoteologia Vapaan armon teologia Monergismi Predestinaatio Viisi periaatetta Sola fide Sola gratia Sola scriptura Soli Deo gloria Solus Christus Korvausteologia Täydellinen turmelus
Teokset Kristillisen uskonnon opetus Geneven Raamattu Reformoitu uskontunnustus Westminsterin standardit Reformoitu systemaattinen teologia Reformoidun kirkon tunnustuskirjat Heidelbergin katekismus Belgialainen uskontunnustus Dordtin kanonit
Pääsuuntaukset Reformoidut kirkot Presbyteerinen kirkko Kongregationaalinen kirkko Reformoidut baptistit Anglikanismi
Alasuuntaukset Etelä-Afrikan reformoidut kirkot Hugenotit Plymouthin pyhiinvaeltajat Puritanismi Uuskalvinismi Uusi kalvinismi Vapaat suunnat
Organisaatio Reformoitujen kirkkojen maailmanyhteisö Maailman reformoitu yhteisö Reformoitujen kirkkojen kansainvälinen konferenssi Pohjois-Amerikan reformoitu ja presbyteerinen neuvosto
Henkilöt Ulrich Zwingli Martin Bucer Peter Martyr Vermigli Heinrich Bullinger Jean Calvin John Knox Zacharias Ursinus Theodore Beza Jonathan Edwards Friedrich Schleiermacher Abraham Kuyper Karl Barth
n k m

Osa artikkelisarjaa
Luterilaisuus
Lutherin sinetti
Tunnustuskirjat Apostolinen uskontunnustus Nikean uskontunnustus Athanasioksen uskontunnustus Augsburgin tunnustus Puolustus Vähä katekismus Iso katekismus Schmalkaldenin opinkohdat Paavin valta ja johtoasema
Teologia Lutherin teologia Laki ja evankeliumi Sola gratia Sola scriptura Kahden regimentin oppi Loci theologici Ristin teologia Katolisuus Pyhitys Yleinen pappeus
Suuntaukset Aitoluterilaiset Luterilainen puhdasoppisuus Pietismi Haugelaisuus Lestadiolaisuus Herännäisyys Uusluterilaisuus Korkeakirkollisuus Tunnustuksellinen luterilaisuus Liberaaliteologia Tunnustuskirkko Barmenin teologinen julistus
Sakramentit ja jumalanpalvelus Kaste Kheirotonia Konfirmaatio Ehtoollinen Rippi Sairaiden voitelu Virsi
Organisaatio Confessional Evangelical Lutheran Conference Kansainvälinen luterilainen neuvosto Luterilainen maailmanliitto Porvoon kirkkoyhteisö Luterilaiset kirkot Amerikan evankelisluterilainen kirkko Islanti Missouri-synodi Norja Ruotsi Saksa Suomi Tanska Viro Luettelo Suomen luterilaisista seurakunnista Ev. Lut. Herätysliikkeet EFS
Historia Uskonpuhdistus Ruotsissa Protestantismi Augsburgin uskonrauha Cuius regio, eius religio
Henkilöt Luther von Bora Melanchthon Agricola Bonhoeffer Bugenhagen Bultmann Chemnitz Egede Flacius Francke Grundtvig Kierkegaard Laestadius Löhe Otto Pannenberg Olaus Petri Laurentius Petri Quenstedt Rautanen Sasse Schleiermacher Spener Tausen Tillich Trubar Tyndale Walther Wyneken
n k m

Friedrich Daniel Ernst Schleiermacher (21. marraskuuta 1768 Breslau, Sleesia – 12. helmikuuta 1834 Berliini) oli preussilainen teologi ja filosofi.

Schleiermacher sijoittuu teologiansa kanssa romantiikan vuosisataan. Tämän ajan mukaisesti hän painottaa tunteen ja itsetiedostuksen merkitystä kristillisessä teologiassa. Hänen mukaansa kristillinen usko ja teologia liittyvät "absoluuttiseen riippuvuuden tarpeeseen", eikä uskonnon olemusta voi tämän vuoksi tavoittaa yksin järjen kautta.^[1]

Schleiermacher haluaa sanoutua irti valistukselle tyypillisestä tavasta nähdä Kristuksen kuoleman merkitys vain moraalisena tai eettisenä esikuvana. Tämän sijaan hän haluaa korostaa sen uskonnollista pelastukseen liittyvää arvoa. Hänen mukaansa Kristus on ihmisen jumalatietoisuuden esikuva ja äärimmäinen esimerkki ihmisen hurskaudesta.^[2]

Schleiermacher pitää hermeneutiikkaa kaikkia tekstejä koskevana ymmärtämismetodina. Hänen mukaansa tekstit tulisi käsittää elämänilmauksiksi. Tekstin ymmärtämisen tulisi olla mahdollisimman holistista ja perustua lingvistiseen ja psykologiseen ymmärtämiseen. Lingvistisessä osassa tekstin merkitystä tarkastellaan osana laajempia teksti- ja kulttuurikokonaisuuksia. Psykologisessa prosessissa tärkeää olisi asettua tai eläytyä kirjoittajan psykologiseen elämäntilanteeseen ja elämänhistoriaan. Tämän vuoksi tekstin ymmärtäminen vaatii mahdollisimman paljon historiallista taustatietoa. Ymmärtäminen on luonteeltaan kehämäistä, mutta paranee hermeneuttisen kehän prosessissa jatkuvasti.^[3]

Schleiermacherin kootut teokset on julkaistu kolmessa osassa:

1. Teologiset teokset (11 osaa)
2. Saarnat (10 osaa)
3. Filosofiset ja sekalaiset teokset (9 osaa)

• Über die Religion.: Reden an die Gebildeten unter ihren Verächtern (1799; Göttingen 1906, suom. Puheita uskonnosta: Sen sivistyneille halveksijoille. Suomentanut Aina Lähteenoja. Porvoo: WSOY, 1920. )
• Monologen (1800; 1902)
• Platonin teosten saksankielinen käännös (osat 1–5, 1804–1810; osa 6. Valtio 1828)
• Grundlinien einer Kritik der bisherigen Sittenlehre (1803)
• Kurze Darstellung des theologischen Studiums (1811)
• Der christliche Glaube nach den Grundsätzen der evangelischen Kirche (1821–1822, 2. muutettu painos 1830–1831; 6. painos 1884)
• Pädagogische Schriften (Piatz, 3. painos, 1902)

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Friedrich Schleiermacher.

• Friedrich Daniel Ernst Schleiermacher (Stanford Encyclopedia of Philosophy) (englanniksi)
• Friedrich Schleiermacher: The Father of Modern Protestant Theology (englanniksi)

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Chile Espanja Ranska BnF data Katalonia Saksa Italia Israel Belgia Yhdysvallat Ruotsi Latvia Japani Tšekki Australia Kreikka Korea 2 Alankomaat Puola Portugali Vatikaani Tieteilijät CiNii Taiteenala ULAN Henkilöt Alankomaat Deutsche Biographie Trove Muut Europeana RISM SNAC IdRef