Englannintorvi
Wikipediasta
Englannintorvi on puupuhaltimiin kuuluva musiikki-instrumentti. Se on rakenteeltaan jokseenkin samanlainen kuin oboe ja oboe d’amore, mutta näitä isompi. Englannintorvi on F-vireinen, transponoiva soitin, eli nuotteihin merkityt sävelet soivat soittimella soitettuna puhdasta kvinttiä matalammalta.
Myös englannintorven soittotekniikka on jokseenkin samanlainen kuin oboen, mutta kevyempi puhaltaa. Niinpä useimmat oboistit soittavat säännöllisesti myös englannintorvea. Toisaalta soitin on suuremman kokonsa vuoksi oboeta raskaampi käsitellä; usein sitä kannatellaankin kaulahihnan avulla.
Englannintorven ääni on oboen ääntä pehmeämpi ja helpommin ympäristöön sulautuva, mutta silti solistinen.
Nimestään huolimatta englannintorvi ei ole englantilaista alkuperää. Nimen selityksenä pidetään yleensä soittimen ranskankielistä nimitystä cor anglé, joka tarkoittaa kulmatorvea; ensimmäiset englannintorvet olivat keskeltä kulmalle taivutettuja, jotta soittaja ylettäisi helpommin alapään äänireikiin.
Englannintorvisooloesimerkkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Antonín Dvořák: Sinfonia nro 9 (Uudesta maailmasta), 2. osa
- César Franck: Sinfonia d-molli, 2. osa
- James MacMillan: The World's Ransoming
- Jean Sibelius: Tuonelan joutsen
- Maurice Ravel: Pianokonsertto G-duuri
- Joaquin Rodrigo: Concierto de Aranjuez, 2. osa
- Pēteris Vasks: Englannintorvikonsertto
- Igor Stravinsky: Pulcinella
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
