Youngin suunnitelma oli vuonna 1929 laadittu järjestely Saksalle ensimmäisen maailmansodan jälkeen määrättyjen sotakorvausten maksamisesta. Se korvasi vuonna 1924 käyttöönotetun Dawesin suunnitelman.

Suunnitelman laati yhdysvaltalaisen Owen D. Youngin johtama komitea, joka aloitti toimintansa Pariisissa 11. helmikuuta 1929. Komitea esitti mietintönsä 7. kesäkuuta samana vuonna ja sen pohjalta pienin muutoksin muokattu suunnitelma hyväksyttiin 1. syyskuuta 1930. Suunnitelmassa Saksan maksettavaksi määrättyä korvaussummaa pienennettiin 121 miljardiin reichsmarkiin, jotka tulisi maksaa 59 vuoden aikana. Suunnitelmaan sisältyi myös Kansainvälisen järjestelypankin perustaminen ja Saksan talouselämän ulkomaisen kontrolloinnin lopettaminen.^[1]

1930-luvun lama vei nopeasti Saksan maksukyvyn pian Youngin suunnitelman käyttöönoton jälkeen. Lausannen konferenssi ehdotti vuonna 1932 korvaussumman alentamista nimelliseen kolmeen miljardiin markkaan, mutta päätöstä ei koskaan ratifioitu. Adolf Hitlerin valtaannousun jälkeen Saksa ilmoitti luopuvansa kokonaan sotakorvausten maksamisesta.^[1]