Ylioppilastutkinnoksi kutsutaan tutkintoa, joka suoritetaan toisen asteen yleissivistävän koulutuksen, tavallisimmin lukion, päätteeksi. Ylioppilastutkinnon hyväksytysti suorittanutta kutsutaan ylioppilaaksi. Läpäisty ylioppilastutkinto antaa nimensä mukaisesti ylioppilaalle valmiudet hakeutua opiskelemaan yliopistoon.

Aikaisemmin ylioppilastutkinnon suorittaminen merkitsi suoraan oikeutta kirjautua yliopiston opiskelijaksi, mutta opiskelijamäärien kasvettua nopeasti 1900-luvulla käytännöstä on useimmissa maissa jouduttu luopumaan. Perinteisesti ainoastaan ylioppilaita on otettu yliopistoihin opiskelijoiksi, mistä johtuen "ylioppilas" oli suomen kielessä pitkään "yliopisto-opiskelijan" synonyymi, tosin tämäkään ei nykyisin esimerkiksi Suomessa enää päde. Tästä huolimatta ylioppilaalla on yleissivistävän koulutuksen ansiosta yleensä toisen asteen ammatillisen koulutuksen käynyttä paremmat valmiudet opiskeluun yliopistossa ja muualla korkea-asteella.

Ylioppilastutkinto tai sitä vastaava toisen asteen päättävä suoritus on käytössä seuraavissa maissa:

• A-level – Englanti.
• Abitur – Saksa ja Liettua.
• Baccalaureus – Algeria, Kamerun, Marokko, Moldova, Ranska, Romania, Senegal ja Tunisia.
• Bachillerato + Selectividad – Espanja.
• Eindexamen – Alankomaat.
• Exit examination – Yhdysvallat.
• Higher – Skotlanti.
• International Baccalaureate -diplomi – Kansainvälinen tutkinto.
• Leaving Certificate – Irlanti.
• Matric – Etelä-Afrikka ja aikaisemmin Australia.
• Matura – Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Bulgaria, Italia, Itävalta, Kosovo, Kroatia, Liechtenstein, Makedonia, Montenegro, Puola, Serbia, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tšekki, Ukraina ja Unkari.
• Riigieksamid – Viro.
• Tawjihi - Jordan ja Palestiinalaisalueet.
• Te'udat Bagrut – Israel.
• Yhtenäinen valtiollinen koe – Venäjä.
• Ylioppilastutkinto (Pohjoismaat)
  • Studentereksamen – Tanska.
  • Studentexamen (lakkautettu) – Ruotsi.
  • Generell Studiekompetanse – Norja.
  • Stúdentspróf – Islanti.
  • Studentsprógv – Färsaaret.
  • Ylioppilastutkinto – Suomi.

Yleisimmin ylioppilastutkinto on käytössä Euroopassa. Tutkintojen nimissä on nähtävissä jonkin verran yhteneväisyyksiä; yhden ryhmän muodostavat pohjoismaiset nimet, minkä lisäksi Abitur (peräisin latinan sanasta abire, lat. lähteä, vrt. abiturientti) viittaa tutkinnon rooliin lukion päättävänä suorituksena ja Matura (lat. kypsä) sen asemaan kypsyyskokeena.

Pääartikkeli: Ylioppilastutkinto Suomessa

Suomessa ylioppilastutkinto suoritetaan lukion päättövaiheessa ja sen tarkoituksena on selvittää, ”ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä lukion tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden.”^[1] Ylioppilastutkinto on toisen asteen tutkinto. Tutkinnon suorittamista varten lukioissa järjestetään kahdesti vuodessa ylioppilaskokeet, jotka läpäissyt ja lukion oppimäärän suorittanut henkilö on ylioppilas.

Ylioppilastutkinnon johtamisesta, järjestämisestä ja toimeenpanosta vastaa ylioppilastutkintolautakunta. Ylioppilastutkinnon suorittanut hankkii yleensä merkiksi saavutuksesta ylioppilaslakin. Ylioppilaskirjoitukset järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä maalis-huhtikuussa ja syksyllä syys-lokakuussa. Vuosittain Suomessa pääsee ylioppilaaksi noin 35 000 henkilöä, joista noin 30 000 valmistuu keväällä. Ylioppilastutkinto muuttui asteittain sähköiseen muotoon syksyn 2016 ja kevään 2019 välillä. Kirjoitettavista aineista matematiikka siirtyi viimeisenä.