Baccalaureus (latinaa, ransk. baccalauréat, romaniaksi bacalaureat) on useissa ranskan- ja romaniankielisissä maissa järjestettävä ylioppilastutkinto, joka on käytössä ainakin Algeriassa, Kamerunissa, Marokossa, Moldovassa, Ranskassa, Romaniassa, Senegalissa ja Tunisiassa. Espanjassa vastaava tutkinto tunnetaan nimellä bachillerato.

Tutkintoa ei tule sekoittaa Belgiassa ja Kanadassa käytettyyn nimitykseen baccalauréat, jolla tarkoitetaan alempaa korkeakoulututkintoa. Venäjällä käytössä oleva vastaava nimitys on бакалавр (bakalavr; vrt. esim. kandidaatin tutkielma = бакалаврская работа, bakalavrskaja rabota).

Termi baccalaureus on peräisin eteläisestä Ranskasta, jossa se tarkoitti maanomistajaa ja myöhemmin myös ritareita ja aatelisia. 1200-luvulta baccalaureus oli eräs alemmista yliopistotutkinnoista. Ensimmäiset tutkintosäädökset muodostettiin vuonna 1252 Pariisissa. Ansaitakseen nimityksen "Baccalaureus" oli suoritettava 4–5 vuoden opinnot filosofian alalla. Myöhemmin tutkinto otettiin käyttöön muidenkin alojen tiedekunnissa. Tältä ajalta on peräisin tutkinnon merkitys korkea-asteen tutkintona joissakin maissa. Ajan saatossa baccalaureus muuttui yliopiston pääsykokeeksi ja siirtyi edelleen lukion lopussa suoritettavaksi ylioppilastutkinnoksi.