Yhtiömuoto tai yritysmuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan taloudellista toimintaa. Tässä artikkelissa käsitellään yhtiö- ja yritysmuotoja sekä niihin läheisesti liittyviä verotuskäsitteitä. Yhtiömuoto käy tavallisesti ilmi yhtiön (yrityksen) toiminimestä.

Yritystoimintaa voi harjoittaa yhtiönä, muuna yhteisönä tai luonnollisena henkilönä. Yritystoiminnan harjoittamiseksi yrittäjä tai yrittäjät perustavat usein yhtiön, jonka nimissä yritystoimintaa harjoitetaan. Yritystoimintaa voi harjoittaa myös yksityishenkilönä eli "toiminimiyrittäjänä" ilman erillistä yhtiötä.

Yhtiö ei välttämättä harjoita yritystoimintaa. Tietyt yhtiömuodot (kuten asunto-osakeyhtiö) on tarkoitettu erityisesti rakennusten hallintaa varten.

Yhtiö- tai yritysmuodon valintaan vaikuttavat mm. osallistujat, päätöksentekojärjestelmä ja -vapaus, riski, verotus, joustavuus, voitonjako ja sukupolvenvaihdosmahdollisuudet.^[1]

Suomessa yhtiöiden tulee rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin.

Yleisiä yhtiömuotoja Suomessa ovat:

• osakeyhtiö

• yksityinen osakeyhtiö
• julkinen osakeyhtiö

• osuuskunta
• ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliike
• kommandiittiyhtiö
• avoin yhtiö

Henkilöyhtiöksi kutsutaan yhtiötä, jossa ainakin yksi omistajista vastaa yhtiön mahdollisista veloista omalla omaisuudellaan^[2]. Henkilöyhtiömuotoja ovat kommandiittiyhtiö ja avoin yhtiö. Henkilöyhtiön vastakohta on pääomayhtiö (kuten osakeyhtiö).

Erityisiä (erityislaeilla säänneltyjä) yhtiö- ja yritysmuotoja Suomessa ovat muun muassa:

• ammattikorkeakouluosakeyhtiö
• asunto-osakeyhtiö
• keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö
• laivanisännistöyhtiö
• liikepankki
• osuuspankki
• osuuspankkiosakeyhtiö
• säästöpankki
• säästöpankkiosakeyhtiö
• vakuutusyhtiö
  • yksityinen vakuutusosakeyhtiö, julkinen vakuutusosakeyhtiö
  • yksityinen keskinäinen vakuutusyhtiö, julkinen keskinäinen vakuutusyhtiö
  • työeläkevakuutusyhtiö
• vakuutusyhdistys
• eurooppayhtiö
• eurooppaosuuskunta
• eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä
• kunnallinen liikelaitos
  • kunnan liikelaitos
  • kuntayhtymän liikelaitos
  • liikelaitoskuntayhtymä
• valtion liikelaitos

Myös sellaiset yhteisöt kuin taloudellinen yhdistys, aatteellinen yhdistys, hypoteekkiyhdistys ja säätiö saattavat harjoittaa yritystoimintaa.

Seuraavienkin yhteisöjen toiminnan tarkoitus on taloudellinen: asumisoikeusyhdistys, aiemmin myös lainajyvästö ja siemenrahasto sekä elinkorkolaitos.

Sijoitusrahasto ja erikoissijoitusrahasto ovat varallisuusmassoja, jotka eivät ole oikeushenkilöitä. Ne ovat luonteeltaan yhteissijoittamista.^[3] Verotuksellisesti ne ovat yhteisöjä.^[4]

Työyhteenliittymä on väliaikainen, projektin suorittamista varten muodostettu kahden tai useamman toimijan yhteenliittymä, joka ei ole erillinen yritys. Työyhteenliittymiä käytetään erityisesti rakennusalan projekteissa.^[5]

Yksityinen elinkeinonharjoittaja eli ns. "toiminimiyrittäjä" ei ole yhtiö, vaan luonnollinen henkilö eli ihminen. Yksityinen elinkeinonharjoittaja voi halutessaan käyttää erityistä toiminimeä. Tällöinkään kyseessä ei ole yhtiö. Toiminimi ei siis ole yhtiömuoto.

Maatalousyrittäjä on luonnollinen henkilö, joka harjoittaa maataloutta, kalastusta tai poronhoitoa. Maatalousyrittäjä voi toimia tavanomaisen yhtiön kautta tai ilman yhtiötä.^[6]

Verotuksessa käytetään myös käsitteitä yhteisö, yhtymä sekä yhteisetuus. Ne eivät itse ole yhtiömuotoja, mutta ne liittyvät yhtiömuotoihin.

Yhteisö-käsite kattaa verotuksessa useimmat yhtiömuodot sekä mm. yhdistykset, kunnat, seurakunnat ja valtion.

Yhtymä on verotuksessa kahden tai useamman luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön yhteenliittymä. Verotuksessa yhtymän tulot lasketaan ja jaetaan yhtymän osakkaille.^[7] Yhtymiä ovat elinkeinoyhtymä, verotusyhtymä sekä ulkomainen yhtymä ja eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä.^[8]

• Elinkeinoyhtymiä ovat mm. avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja laivanisännistöyhtiö.^[9]
• Verotusyhtymiä ovat kiinteistöyhtymä, maatalousyhtymä ja metsäyhtymä. Verotusyhtymät eivät ole oikeussubjekteja.^[10] Esimerkiksi kiinteistöyhtymä muodostuu tietyissä tilanteissa, kun kaksi tai useampi henkilö omistavat yhdessä kiinteistön.^[11]
• Verotuksen ulkopuolella tarkoittaa yhtymä kuitenkin tietynlaista yhtiöryhmää.

Yhteisetuuksia ovat verotuksessa yhteismetsä, tiekunta ja osakaskunta (kalastuskunta ja jakokunta) sekä muut niihin verrattavat yhteenliittymät. Niitä verotetaan itsenäisinä verovelvollisina.^[12][13]

Muualla yleinen mutta Suomesta puuttuva yhtiömuoto on rajavastuuyhtiö.

Saksassa henkilöyhtiöitä ovat henkilöstöyritys (Gesellschaft bürgerlichen Rechts, GbR), Partnergesellschaft (PartG), avoin yhtiö (Offene Handelsgesellschaft, OHG), kommandiittiyhtiö (Kommanditgesellschaft, KG, myös GmbH & Co. KG). Saksalaisia pääomayhtiöitä ovat rajavastuuyhtiö (Gesellschaft mit beschränkter Haftung, GmbH) ja sen erityismuoto UG (haftungsbeschränkt) sekä osakeyhtiö (Aktiengesellschaft, AG). Muita yhtiömuotoja ovat yksityisyritys (Einzelunternehmen) ja osuuskunta (Eingetragene Genossenschaft, eG).^[14][15]

Venäläisiä yhtiömuotoja ovat muun muassa OAO, ZAO, OOO (rajavastuuyhtiö), unitaarinen yritys, suljetun tyypin osakeyhtiö sekä avoimen tyypin osakeyhtiö.

• Siviiliyhtiö
• Yhtiömuodon valinta Suomessa

• Kaupparekisterilaki finlex.fi-sivusto.