Väinö Adolf Mathias Karikoski (vuoteen 1906 Holmström, 9. syyskuuta 1899 Juankoski – 20. huhtikuuta 1958 Helsinki) oli suomalainen eversti, kokoomusnuorten puheenjohtaja 1937–1945 ja Suomen Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtaja vuodesta 1945.

Karikoski osallistui sisällissotaan joukkueenjohtajana Karjalankannaksella, ja saman vuoden keväällä hän kirjoitti ylioppilaaksi. 1920-luvulla hän toimi eri tehtävissä yleisesikunnan operatiivisella osastolla ja vuosina 1931−1934 Suomen sotilasasiamiehenä Pariisissa ja Brysselissä. Hänet ylennettiin kapteeniksi 1923, majuriksi 1927 ja everstiluutnantiksi 1929. Toimittuaan vuoden ajan ilmavoimien esikuntapäällikkönä hän 1935 erosi vakinaisesta palveluksesta, siirtyi Suomen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton tilasto- ja tiedotusosaston päälliköksi, ja vuonna 1939 hänestä tuli liiton toimitusjohtaja.

Talvisodan sytyttyä Karikoski työskenteli päämajan ilmavoimatoimiston päällikkönä. Jatkosodan alkuvaiheissa hän toimi päämajan operatiivisen osaston päällikkönä ja sen jälkeen sodan loppuun saakka Helsingin ilmasuojelupäällikkönä. Hänet ylennettiin everstiksi vuonna 1940.

Jatkosodan päätyttyä Karikoskesta tuli Suomen Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtaja pääministeriksi siirtyneen Antti Hackzellin tilalle. Hackzellin sairastuttua Karikoskesta tuli viran vakituinen haltija. Karikoski hoiti virkaa kuolemaansa saakka. Hänen seuraajakseen valittiin Suomen entinen Washingtonin-suurlähettiläs Johan Nykopp.

Karikoski toimi myös urheilun piirissä. Vuosina 1937−1938 hän oli vuoden 1940 olympiakisojen järjestelytoimikunnan pääsihteeri. Hän oli SVUL:n puheenjohtaja 1945–1951, Suomen Olympiakomitean valtuuskunnan puheenjohtaja 1947–1953 ja Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja kauden 1951–1956.

Karikosken tytär on toimittaja Eeva Lennon.^[1]

• Eräitä puunjalostusteollisuutta koskevia näkökohtia, 1936
• Kunnia – Isänmaa, Suomen ja Neuvostoliiton sota 1939–40, V. E. Tuompon ym. kanssa, 1941, 3. uusittu ja täydennetty p., 1944
• Ruotsi-Suomen sotilaspoliittinen ja strateginen asema yleiskatsaus ruotsalais-suomalaisen valtakunnan perustamisesta vuoteen 1700, 1930
• Toukokuun kuudestoista maanpuolustustamme ja sen erikoiskysymyksiä käsittelevä julkaisu 1936, 1936 – Sisältää: V. A. Karikoski: Suomen sotilaspoliittinen asema ilmasodan kannalta katsottuna

• Ära – fädernesland kriget mellan Finland och Sovjetunionen 1939–40, 1942
• C. G. Mannerheim, Suomen marsalkka, 1951
• Kunnia – isänmaa, miten Suomi taisteli, 1941
• Suomen suurkisat, 1948
• Suomen teollisuus, 1951

• Kuka kukin oli 1900−1961. Otava, Helsinki.
• https://runeberg.org/kuka/1954/0335.html

• Myllyniemi, Urho – Mansner, Markku: Karikoski, Väinö Adolf Mathias (1899–1958). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 13.10.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

n k m SVUL:n puheenjohtajat Puheenjohtajat Ivar Wilskman (1906–1914) Kaarle Majantie (1914–1919) Aksel Ek (1919–1924) Kustaa Levälahti (1925–1927) Aksel Ek (1928–1931) Väinö Niiniluoto (1932–1934) Jukka Rangell (1934–1945) Väinö Karikoski (1945–1951) Jukka Rangell (1951–1954) Kauno Kleemola (1954–1960) Akseli Kaskela (1960–1971) Erkki Kivelä (1972–1981) Jukka Uunila (1982–1993) Heino Avikainen (1993–2005) Martti Huhtamäki (2005–2017) Tarja Mäki-Punto-Ristanen (2017–2018)

n k m Suomen Olympiakomitean puheenjohtajat Puheenjohtajat Reinhold Felix von Willebrand (1907–1919) Ernst Krogius (1919–1929) Kustaa Levälahti (1929–1937) Urho Kekkonen (1937–1946) William Lehtinen (1946–1951) Väinö Karikoski (1951–1956) Yrjö Valkama (1956–1961) Jukka Rangell (1961-1963) Akseli Kaskela (1963–1969) Jukka Uunila (1969-1984) Carl-Olaf Homén (1984–1988) Tapani Ilkka (1988–2004) Roger Talermo (2004–2012) Risto Nieminen (2012–2016) Timo Ritakallio (2016–2020) Jan Vapaavuori (2020–)

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset ISNI VIAF Kansalliset Suomi (KANTO) Henkilöt Kansallisbiografia Biografiasampo