Ulappakiislanen
Wikipediasta
| Ulappakiislanen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
| Heimo: | Ruokit Alcidae |
| Suku: | Ptychoramphus |
| Laji: | aleuticus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Ptychoramphus aleuticus |
|
| Alalajit[2] | |
|
|
| Katso myös | |
Ulappakiislanen (Ptychoramphus aleuticus)[3] on ruokkeihin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan Tyynenmeren ulapoilta Pohjois-Amerikassa.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ulappakiislanen kasvaa 22–23 cm pitkäksi. Alalajeista P. a. australis on pienempi. Sukupuolet muistuttavat toisiaan ulkonäöltään. Ruumiinrakenteeltaan laji on tukeva ja lyhytsiipinen. Ulappakiislasen pää, selkä ja siivet ovat hyvin tumman harmaat. Rinnasta vatsaa kohden väri vaalenee, ja vatsa ja alaperä ovat valkoiset. Linnun silmien yläpuolella on kaareva valkoinen laikku.[4][5][6]
Levinneisyys ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ulappakiislasta tavataan pesivänä Aleuteilta Baja Californiaan. Ainakin osa pohjoisen linnuista muuttaa etelämmäs talvehtimaan. Laji on ulapoiden lintu, ja rannikon saarilla sitä tavataan lisääntymisaikana. Ulappakiislasen ravintoa ovat erityisesti krillit ja muut äyriäiset, mutta se syö myös pieniä kaloja. Pesimäkauden huippu on Aleuteilla heinäkuussa ja Baja Californiassa marraskuussa. Laji pesii rannikon saarissa jopa yli miljoonan linnun kolonioina. Ulappakiislanen munii kivikkoon tai kaivamaansa käytävään. Kauden aikana pesintöjä voi olla kaksi.[1][4][5][6]
Ulappakiislanen luokitellaan silmälläpidettäväksi, ja kannan kooksi arvioidaan 5 400 000 yksilöä. Kanta on pienentynyt voimakkaasti. Suurin uhka ulappakiislaskannalle ovat pesimäsaarille levinneet rotat, minkit, ketut ja pesukarhut. Pesimäympäristöä uhkaavat myös laiduntavat vuohet ja öljyonnettomuudet. Ilmastonmuutos aiheuttaa vesien lämpenemistä, mikä ilmenee merien ravintoverkkossa äyriästen määrän vähenemisenä.[1][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c BirdLife International: Ptychoramphus aleuticus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 8.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Ptychoramphus aleuticus (TSN 177013) itis.gov. Viitattu 8.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Ulappakiislanen – Ptychoramphus aleuticus Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 8.6.2023.
- ↑ a b c Sharon Chester: The Arctic Guide, s. 186. Princeton University Press, 2016. ISBN 978-0-691-13974-6. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 8.6.2023). (englanniksi)
- ↑ a b L. DeVere Burton: Fish & Wildlife, s. 317. Cengage Learning, 2010. ISBN 978-1-4354-1963-6. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 8.6.2023). (englanniksi)
- ↑ a b Cassin's Auklet All About Birds. Cornell Lab of Ornithology. Viitattu 8.6.2023. (englanniksi)
| ||||||||||
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
