Työpaikkademokratia tarkoittaa kansainvaltaisten periaatteiden soveltamista työelämään, sekä työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa työtään ja työyhteisöään koskeviin päätöksiin.^[1][2] Demokraattisia päätöksentekomenetelmiä voivat olla mm. äänestykset, keskustelut ja neuvottelut.

Osuuskuntatoiminta usein on demokraattista, mutta työpaikkademokratian käsite poikkeaa osuuskuntamallista siten, ettei työpaikkademokratian edellytyksenä ole, että työpaikka on työntekijöiden yhteisomistuksessa.

Jako osuuskuntatoiminnan ja työpaikkademokratian välillä ei olekaan täysin selvä. Silti tyypillisenä erona voitaneen pitää sitä, että työpaikkademokratian tapauksessa yrityksen omistus on harvemmissa käsissä kuin osuuskunnan tapauksessa.

Demokratia on laaja-alainen käsite ja työpaikkademokratian yhteydessäkin termi on monitulkintainen. Demokratia voi olla osittaista tai absoluuttista sekä suoraa tai edustuksellista.

Organisaatio voi toimia joko suoran demokratian pohjalta tai edustuksellisuuden lähtökohdasta. Jos organisaatiossa on hyvin matala hierarkia, työntekijöille luonnollisesti usein päätyy enemmän päätösvaltaa. Jos hierarkiaa ei ole ollenkaan, on kyseessä absoluuttinen suora demokratia.

Joissain organisaatioissa pidetään vaaleja ja valitaan edustajia edustuksellisen demokratian keinoin. Äänestysmenettelyt voivat poiketa toisistaan runsaastikin, eikä muutoinkaan voida yksikäsitteisesti sanoa, mitä työpaikan demokraattisuus kussakin yrityksessä tarkoittaa tutustumatta niihin tarkemmin.

IT-alan yritys Forward Techonolgy on toiminut ohjelmoija-anarkian lähtökohdasta, mikä tarkoittaa sitä, että ohjelmistosuunnittelijoilla on täysi valta päättää omaan työhönsä liittyvistä asioista. ^[3]

"Johtajat ja työnantajat itse eivät päätä, kuka palkataan. Google perustaa komiteoita päättämään uusista työntekijöistä. Googlella ajatellaan, että palkkauksen pitäisi olla vähemmän hierarkiaan perustuvaa." ^[4]

Baskien Mondragon mainitaan usein työpaikkademokratian yhteydessä, vaikka kyseessä onkin varsinaisesti osuuskuntien federaatio, jossa on melkein 100 000 jäsentä. ^[5]

Brasilialainen liikemies Ricardo Semler on menestyksekkäästi käyttänyt työpaikkademokratiaa omissa yrityksissään ja on kirjoittanut siitä myös kirjan Maverick! : The Success Story Behind the World's Most Unusual Workplace.^lähde?

Suomalaisessa mobiilipelialan yrityksessä, Supercellissä, ei ole hierarkiaa. Bloombergin mukaan tämä on merkittävä menestystekijä yritykselle. ^[6]

Työpaikkademokratia on tehnyt uutta nousua ainakin IT-alalla, jossa hyvin tunnettu ja merkittävä yritys Valve on pyrkinyt poistamaan hierarkiat lähes täydellisesti. ^[7]

Vincit on suomalainen ohjelmistoyritys, jossa työntekijät voivat vaikuttaa asiakkaisiin ja esimiehiinsä ja kuka tahansa halukas voi ottaa projektin vetääkseen. Yrityksessä oli vuonna 2014 100 työntekijää ja 2 esimiestä (toimitusjohtaja, henkilöstöpäällikkö). ^[8]

Worldblu on organisaatio, jonka tehtävänä on edistää työpaikkademokratiaa. Worldblu julkaisee vuosittain demokraattisten yritysten listan. ^[9]

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Workplace democracy