Ruotsin jääpallomaajoukkue
Wikipediasta
| Ruotsi | |
|---|---|
 |
|
| Liitto | Svenska Bandyförbundet |
| Päävalmentaja | Mattias Sjöholm |
| Ensimmäinen ottelu | |
| MM-kilpailut | |
| Esiintymiset | 40 (ensimmäiset 1957) |
| Paras sijoitus | Maailmanmestaruus 1981, 1983, 1987, 1993, 1995, 1997, 2003, 2005, 2009, 2010, 2012, 2017, 2023 |
Ruotsin miesten jääpallomaajoukkue edustaa Ruotsia miesten jääpallokilpailuissa. Se toimii Ruotsin jääpalloliiton alaisuudessa. Ruotsin jääpallomaajoukkuetta valmentaa Mattias Sjöholm.[1]
Ruotsin jääpallomaajoukkue on jääpallon maailmanmestaruuskilpailuiden toiseksi menestynein joukkue Venäjän ja sen edeltäjän Neuvostoliiton jälkeen. Ruotsi voitti ensimmäisen jääpallon maailmanmestaruutensa 1981, ja kaikkiaan se on voittanut maailmanmestaruuden 13 kertaa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsin jääpallomaajoukkue pelasi ensimmäisen virallisen maaottelunsa Suomea vastaan Töölön pallokentällä Helsingissä 23. helmikuuta 1919. Ottelu päättyi Ruotsin tappioon 4–1. Vuonna 1920 joukkueet pelasivat Tukholman stadionilla 3–3-tasapelin. Ruotsi kykeni voittamaan Suomen ensimmäistä kertaa Helsingissä 1923. Loppulukemat olivat tuolloin 3–5.
Norjan maajoukkueen Ruotsi kohtasi ensimmäistä kertaa Oslossa 6. helmikuuta 1927. Maaottelu päättyi Ruotsin 1–3-voittoon.
Ruotsi osallistui Norjan talviolympialaisissa 1952 näytöslajina olleeseen jääpalloon. Ruotsi voitti olympialaisten jääpallokilpailun ennen toiseksi sijoittunutta Norjaa ja kolmanneksi sijoittunutta Suomea.
Kansainvälisen jääpalloliiton perustamisen ja jääpallosääntöjen yhtenäistämisen myötä 1955 Ruotsi ja Neuvostoliitto kohtasivat ensimmäisessä virallisessa jääpallomaaottelussaan Tukholman stadionilla samana vuonna. Ottelu päättyi tasatulokseen 2–2. Ruotsi ja Neuvostoliitto olivat kohdanneet jääpallossa aiemmin Moskovan turnauksessa 1954, mutta ottelua ei lasketa viralliseksi turnauksen sääntökompromissien vuoksi.
Ruotsi oli mukana historian ensimmäisissä jääpallon maailmanmestaruuskisoissa Helsingissä 1957. Ruotsi jäi kisoissa kolmanneksi eli viimeiseksi maailmanmestari Neuvostoliiton ja hopeamitalisti Suomen jälkeen. Ruotsi saavutti ensimmäisen jääpallon maailmanmestaruutensa 1981 Neuvostoliitossa.
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päivitetty 22. huhtikuuta 2023.
- 13 maailmanmestaruutta: 1981, 1983, 1987, 1993, 1995, 1997, 2003, 2005, 2009, 2010, 2012, 2017, 2023
- 19 maailmanmestaruushopeaa: 1961, 1969, 1971, 1973, 1975, 1977, 1979, 1985, 1991, 2001, 2004, 2006, 2007, 2008, 2013, 2014, 2015, 2018, 2019
- 8 maailmanmestaruuspronssia: 1957, 1963, 1965, 1967, 1989, 1999, 2011, 2016
- 6 Russian Government Cupin voittoa: 1974, 1990, 1992, 1994, 1996, 2003
- 11 Russian Government Cupin hopeaa: 1972, 1976, 1980, 1982, 1984, 1986, 1988, 1998, 2006, 2008, 2010
- 2 Russian Government Cupin pronssia: 1978, 2000
Päävalmentajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päivitetty 6. elokuuta 2022.
- Torsten Tegbäck, 1961/1962–1964/1965
- Uno Wennerholm, 1965/1966–1967/1968
- Walter Jagbrant, 1968/1969–1972/1973
- Curt Einarsson, 1973/1974–1974/1975
- Matz Allan Johansson, 1975/1976–1976/1977
- Håkan Sundin, 1977/1978–1984/1985
- Bengt Eriksson, 1985/1986
- Peder Emanuelsson, 1986/1987
- Curt Einarsson, 1987/1988–1988/1989
- Rolf Käck, 1989/1990–1992/1993
- Torbjörn Ek, 1993/1994
- Leif Klingborg, 1993/1994–1994/1995
- Stefan Karlsson, 1995/1996–1998/1999
- Kenth Hultqvist, 1999/2000–2004/2005
- Anders Jacobsson, 2005/2006–2008/2009
- Franco Bergman, 2009/2010–
Michael Carlsson, 2019–2022- Mattias Sjöholm, 2022-
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Förbundskaptener för A-landslaget genom åren Svenska Bandyförbundet. Viitattu 24. elokuuta 2011. (ruotsiksi)
- Samtliga landskamper, Sverige-Sovjet Svenska Bandyförbundet. Viitattu 24. elokuuta 2011. (ruotsiksi)
- Bandyhistoria 1944–1965 Svenska Bandyförbundet. Viitattu 24. elokuuta 2011. (ruotsiksi)
- Bengtsson, Claes-G: Dubbel Moskva-resa för flitige orvar 3. joulukuuta 2008. Svenska Bandyförbundet. Viitattu 24. elokuuta 2011. (ruotsiksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
