Pyhitysliike
Wikipediasta
| Osa artikkelisarjaa |
| Protestantismi |
|---|
 |
|
Aiheet |
|
Teologia
|
|
|
Aiheesta muualla |
Pyhitysliike (engl. Holiness movement) on vuonna 1867 alkunsa saanut amerikkalainen liike, joka syntyi vastareaktiona metodismin maallistumiselle. Liike korosti uudestisyntymisen ohella ”toista siunausta” eli kertakaikkista kokemuksellista pyhitystä. Pyhitysliike sai alkunsa New Jerseyssä järjestetyillä kesäjuhlilla. Juhlien seurauksena perustettiin National Holiness Association. Ensimmäiset pyhitysliikkeen kannattajat olivat metodisteja, mutta lyhyessä ajassa liike levisi myös muihin kirkkokuntiin. Vuosisadan vaihteessa Englannissa ja Yhdysvalloissa julkaistiin paljon kirjoja ja lauluja Pyhän Hengen toiminnasta.[1]
Yhdysvalloista pyhitysliike levisi Englantiin, jossa ryhdyttiin järjestämään Keswick-konventteja vuodesta 1875 lähtien. Vuosien 1880–90 vaiheilla pyhitysliike oli levinnyt Yhdysvalloissa hyvin laajalti. Liikkeen kannattajilla oli neljä kustantamoa ja erilaisten lehtien lukumääräksi arvioitiin noin neljäkymmentä. Samaan aikaan liike kohtasi arvostelua, jonka vuoksi monet liikkeen kannattajat erosivat kirkkokunnistaan ja perustivat pieniä pyhitysseurakuntia eri puolille Yhdysvaltoja. Suurimmaksi pyhityskirkkokunnaksi muodostui Los Angelesissa perustettu Nazarene Church.[1]
Oppi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yksi pyhitysliikkeeessä ilmenneistä painotuksista on ollut Pyhän Hengen vuodatuksen odotus. Tästä odotuksesta puhuttiin Joelin kirjassa termillä ”myöhäissade” tai ”syyssade” (engl. Latter Rain). Tämän tulkinnan mukaan ennen Kristuksen toista tulemista koettaisiin vielä kerran apostolisen ajan tapahtumia.[1]
”Toisen siunauksen” käsite sai englantilaisessa anglikaanipohjaisessa pyhitysliikkeessä uuden merkityksen. Aikaisemmin sisältönä oli painotettu puhdistautumisen kokemusta. Keswickiläisessä liikkeessä toisella siunauksella tarkoitettiin voiman saamista palvelustehtävää varten. Pyhityksen käsitys miellettiin liikkeessä reformoidun teologian mukaisesti progressiivisena eikä kertakaikkisena tapahtumana. Keswickiläinen käsitys sijaa myös amerikkalaisen pyhitysliikkeen parissa 1890-luvulla.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ahonen, Lauri K.: Suomen helluntaiherätyksen historia. Vapaan teologisen seuran julkaisuja. Hämeenlinna: Päivä, 1994. ISBN 951-622-603-5.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
