Prolagus
Wikipediasta
| Prolagus | |
|---|---|
 Prolagus oeningensis |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Jäniseläimet Lagomorpha |
| Heimo: |
†Prolagidae Gureev, 1960 |
| Suku: |
†Prolagus Pomel, 1853 |
 Prolagus sp. fossiilien levinneisyyskartta. P. oeningensis on punainen, P. michauxi sininen, P. crusafonti vihreä, P. sorbinii pinkki, P. vasconiensis keltainen, muut Prolagus-lajit sisältäen määrittelemättömät ovat mustalla. |
|
| Lajit | |
|
|
| Katso myös | |
Prolagidae on sukupuuttoon kuollut jäniseläinten heimo, jota on aiemmin pidetty piiskujänisten alaheimona nimeltä Prolaginae. Heimoon luetaan vain yksi suku, Prolagus.[1]
Prolagus ilmestyi varhaisella mioseenilla Euroopassa, missä se selvisi historiallisiin aikoihin asti. Afrikasta ja Aasiasta suku on tunnettu mioseenilta ja plioseenilta.[2] Sen tieteellinen nimi saattaa tarkoittaa "ennen jäniksiä" tai "primitiivisiä jäniksiä" (pro- tarkoittaa "ennen" ja lagos tarkoittaa "jänistä").
Lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suku Prolagus koostuu useista esihistoriallista lajeista.[3] Vain yksi, sardinianpika (P. sardus), säilynyt historiallisiin aikoihin.[4]
- Prolagus aguilari
- Prolagus apricenicus
- Prolagus bilobus[5]
- Prolagus crusafonti López Martinez 1977
- Prolagus fortis
- Prolagus figaro
- Prolagus imperialis
- Prolagus italicus
- Prolagus major
- Prolagus michauxi
- Prolagus oeningensis König 1825
- Prolagus osmolskae[6]
- Prolagus praevasconiensis
- Prolagus sardus – Sardinianpika (Wagner, 1832)
- Prolagus schnaitheimensis
- Prolagus sorbinii
- Prolagus tobieni
- Prolagus vasconiensis Viret 1930
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Lagomorpha Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 13.4.2017. (englanniksi)
- ↑ McKenna, M.C.; Bell, S.K.: Classification of Mammals: Above the Species Level, s. 109. Columbia University Press. ISBN 0-231-11013-8. (englanniksi)
- ↑ Angelone, C.: Messinian Prolagus (Lagomorpha, Mammalia) of Italy Messinian Online. Arkistoitu 9.12.2012. Viitattu 14.1.2008. (englanniksi)
- ↑ Nowak, Ronald M.: Walker's Mammals of the World, 6th edition, volume II, s. 1936. Johns Hopkins University Press, 1999. (englanniksi)
- ↑ Čermák, S. & Angelone, C.: Revision of the type material of the Pliocene species Prolagus bilobus Heller, 1936 (Mammalia, Lagomorpha), with comments on the taxonomic validity of P. osmolskae Fostowicz-Frelik, 2010. Bulletin of Geosciences, 2013, 88. vsk, nro 1, s. 45–50. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Fostowicz-Frelik, Ł: A new species of Pliocene Prolagus (Lagomorpha, Ochotonidae) from Poland is the northernmost record of the genus. Journal of Vertebrate Paleontology, 2010, 30. vsk, nro 2, s. 609–612. doi:10.1080/02724631003621789. (englanniksi)
|
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
Cover photo is available under {{::mainImage.info.license.name || 'Unknown'}} license.
Cover photo is available under {{::mainImage.info.license.name || 'Unknown'}} license.
Credit:
(see original file).
