Paul Speratus
Wikipediasta
Paul (Paulus) Speratus, (13. joulukuuta 1484, Rötlen, Ellwangen, Baden-Württenberg, Saksa – 12. elokuuta 1551 tai 1554 Marienwerder, Saksa). Saksalainen luterilainen pappi, virsirunoilija ja reformaattori.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Speratus opiskeli Freiburg im Breisgaussa, Pariisissa ja Wienissä. Hän oli teologian, lakitieteen ja filosofian tohtori. Hänet vihittiin papiksi vuosien 1506-1508 aikoihin. Hän aloitti uransa katolisena pappina, mutta hänestä tuli uskonpuhdistuksen esitaistelija Itävallassa Salzburgissa ja Määrissä. Siellä hän tutustui Böhmin veljien ajatuksiin. Kerettiläisenä hänet vangittiin 1523 ja tuomittiin kuolemaan, mutta hän säästyi kuolemantuomiolta ja hankkiutui vapaaksi päästyään Wittenbergiin. Hän oli ensimmäisiä pappeja, jotka luopuivat, ja solmi avioliiton 1517 Anna Fuchsin kanssa.[1] Lutherin suosituksesta Preussin herttua Albrecht kutsui hänet linnansaarnaajaksi Königsbergiin. Vuodesta 1530 Speratus toimi piispana Marienwerderissä (nyk. Kwidzyn, Puolassa). Yhdessä Johann Gramannin kanssa hän toteutti Preussin reformaation.[2]
Speratus kuuluu luterilaisen virsirunouden aloittajiin. Ensimmäinen luterilainen virsivihko ilmestyi 1523. Se tunnetaan nimellä Achtliederbuch, Etlich christlich Lieder, Lobgesang und Psalm (Kahdeksan laulun kirja), koska siinä oli kahdeksan virttä. Sen virsistä neljä oli Martti Lutherin ja kolme Speratuksen käsialaa, yhden kirjoittajaa ei tiedetä. Hän käänsi myös Lutherin kokoaman Formula Missae et communionis -jumalanpalvelusjärjestyksen saksan kielelle.[1]
Tunnetuin Speratuksen kirjoittamista virsistä on virsi ”Es ist das Heil uns kommen her” ja se ilmestyi Achtliederbuchissa. Se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa virsi 262 ”On hyvyydessään Jumala” (Säk. 1–6 Paul Speratus 1523. Ruots. ja säk. 7–9 Olavus Petri 1536. Suom. Jaakko Finno virsikirjaan 1583. Uud. Carl Gustaf von Essen 1867, komitea 1937.) Virsi on myös Ruotsin kirkon virsikirjassa virsi 346 ”On hyvyydessään Jumala” Niilo Rauhalan 1998 uudelleen suomentamana.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 2 Psalmerna 205-429., s. 351. Visby: Wessmans musikförlag, 2017. ISBN 978-91-877-052-0. (ruotsiksi)
- ↑ Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 653. Stockholm: Gummesons bokförlag, 1964. (ruotsiksi)
| ||||||||||||||||||||||
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
