Pääskyt
Wikipediasta
| Pääskyt | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: |
Pääskyt Hirundinidae Vigors, 1825 |
| Suvut | |
|
|
| Katso myös | |
Pääskyt (Hirundinidae) on laajalle levinnyt varpuslintuheimo, johon kuuluu 20 sukua ja 84 lajia[1]. Pääskyt eivät nimestään ja ulkonäöstään huolimatta ole läheistä sukua kiitäjille, joihin kuuluu esimerkiksi tervapääsky.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääskyt ovat hyvin sirorakenteisia ja lyhytjalkaisia lintuja, joille on ominaista erittäin hyvä lentotaito. Niillä on kapeat, pitkät ja teräväkärkiset siivet. Ruumis on sukkulamainen ja pyrstö pitkä ja usein haarautunut. Nokka on lyhyt ja leveä ja siinä on suuri kita. Jalat ovat hyvin hennot, lyhyet ja pienikyntiset, eikä niillä pysty kunnolla kävelemään. Käsi- ja kyynärsulkia on kumpiakin yhdeksän, laitimmaiset sulat ovat muita selvästi pidempiä. Höyhenet ovat lyhyet ja vartalonmyötäiset. Ne ovat selkäpuolelta yleensä metallinkiiltoiset. Molemmat sukupuolet ovat samanvärisiä. Pääskyjen lentotaito on erittäin hyvä ja ne pystyvät tekemään pitkiäkin ruuanhaku- tai muuttomatkoja.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääskyjä elää kaikkialla maailmassa, lukuun ottamatta napaseutuja, Uutta-Seelantia ja joitakin valtamerten pikkusaaria lähde?. Alueilla, joissa vuodenaikojen vaihtelut ovat pieniä, pääskyt vaeltavat vain vähän. Pääskyt viihtyvät hyvin ihmisten läheisyydessä ja ovat erittäin pidettyjä lintuja sekä hyödyllisiä tuholaishyönteisten hävittäjiä. Suomen pääskyt muuttavat talveksi Keski- ja Etelä-Afrikkaan. Suomessa pesii kolme lajia: haarapääsky, räystäspääsky ja törmäpääsky.
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääskyt ovat seurallisia lintuja ja lepäilevät usein puissa, voimajohdoilla, antenneilla ja talojen katoilla. Pääskyjen laulu on pientä viserrystä. Kaikki lajit ovat hyönteissyöjiä ja pyydystävät saaliinsa lennosta. Välillä ne voivat napata paikallaan jököttävän hyönteisen, mutta hankkivat ruokansa yleensä ilmasta. Ravinto koostuu lähinnä sääskistä ja kärpäsistä. Niiden lisäksi pääskyt pyydystävät kovakuoriaisia ja muita pikkueläimiä. Pääskyt myös juovat ja peseytyvät ilmassa. Pääskyt pesivät usein yhdyskunnissa. Ne pesivät puunkoloissa, kallionhalkeamissa, ranta- tai maatörmissä, rakennuksissa tai rakentavat pesänsä johonkin sopivaan paikkaan savesta. Useimmat pääskyt ovat hyviä pesänrakentajia. Pääskyt päällystävät pesän ulkoseinän tahmealla syljellä yhteen liimatuista savikokkareista. Eräät pääskyt kaivavat suuria käytäviä pystysuoriin jyrkänteisiin. Yhdessä pesueessa on 3–7 munaa. Haudonnasta huolehtii enimmäkseen naaras, mutta myös koiras hautoo. Jotkut lajit asettuvat valmiisiin koloihin tai tekevät risuista ja muusta kasviaineksesta pesän jyrkänteelle. Yksinkertaisia avoimia risupesiä tekee muun muassa naamiopääsky. Puupääskyt taas tekevät pesänsä tikankoloihin tai luonnon muovaamiin puunonkaloihin.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tuulikki Lahti, Kalevi K. Malmström, Marja Martin ja Kari Tuominen: ZOO Suuri eläinkirja 4. WSOY, 1979. ISBN 951-0-08249-X.
- Ernst Palmen: Suomen eläimet – Linnut. WeilinGöös, 1984. ISBN 951-35-2729-8.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Maailman lintujen suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Arkistoitu 15.2.2018. Viitattu 15.3.2018.
|
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
