Nummi (maantiede)
Wikipediasta
Nummi on hiekkainen tai sorainen, puuton, varpuvaltainen alue. Aiemmin nummia on käytetty laitumina ja ne ovat yleensä laidunnuksen tuloksena syntyneitä.[1] Yleensä nummella kasvaa sammalta, jäkälää ja varpuja, mutta hyvin vähän tai ei lainkaan puita.
Pohjoismaisessa alueidenkäyttöluokituksessa nummi on määritelty puuttomaksi (kasvillisuus alle kaksi metriä korkeaa) kasvipeitteiseksi avomaaksi, jossa kasvaa saniaisia, kanervia ja piikkipensaita mutta ei rehukasveja.[2]
Kuuluisia nummialueita ovat Bodminin nummi Cornwallissa, Yorkshiren ja Skotlannin nummet ja Öölannin Stora Alvaret. Suomessa nummia on Lounais-Suomen saaristossa sekä Merenkurkun ja Perämeren saarissa ja rannikolla. Maan suurin nummialue on Korppoon Jurmon saaressa Paraisilla.[3]
Suomen nummet ovat kehittyneet moreenimaiden ja harjujen havumetsästä kulotuksen, laidunnuksen ja hakkuiden myötä, ja niiden maannos on havumetsien tapaan ravinteiltaan niukkaa podsolia. Laidunnetut nummet ovat Suomessa erittäin harvinaisia ja ne ovat arvokkaita sekä perinnebiotooppeina että maisemallisesti.[4]
Perinnebiotooppina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nummet jaotellaan kasvillisuuden perusteella kolmeen tyyppiin: varpunummiin, pienruohonummiin ja heinänummiin. Vuonna 2018 nummien kokonaispinta-alaksi arvioitiin 1 500–2 300 hehtaaria, josta 1 300 hehtaaria on suojeltu ja 200–1 000 hehtaaria on suojelualueiden ulkopuolella tai kartoittamattomina suojelualueilla. Nummia esiintyy Suomessa koko rannikkoalueella ja ne on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi.[5]
Pienruohonummet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pienruohonummet ovat äärimmäisen uhanalainen nummityyppi, jota esiintyy Ahvenanmaalla ja Saaristomerellä. Niiden kokonaispinta-alaksi arvioidaan joitakin kymmeniä hehtaareja (10–50 ha).[5]
Heinänummet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heinänummet ovat erittäin uhanalainen nummityyppi, jonka kokonaispinta-alaksi arvioidaan 300–500 hehtaaria. Pinta-ala on supistunut 50–80 % 1960-luvun tilanteesta.[5]
Varpunummet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varpunummet ovat erittäin uhanalainen nummityyppi, jonka kokonaispinta-alaksi arvioidaan 1 000–1 700 hehtaaria. Varpunummien pinta-ala on supistunut 50–60 % 1960-luvun tilanteesta.[5]
Nummi murresanana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen murteissa sana nummi merkitsee myös ’kuivaa hiekkaperäistä maata’ tai ’ympäristöään korkeampaa metsämaata tai kumparetta’.[6] Tässä merkityksessä se esiintyy monissa paikannimissä etenkin Etelä- ja Lounais-Suomessa[6], ja samassa merkityksessä sitä ovat käyttäneet myös esimerkiksi kirjailijat Helvi Hämäläinen ja Aleksis Kivi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tauvo Siikajoki ranta-asemakaava Paikkatieto Airix. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 3.8.2008.
- ↑ Suomen maankäyttöluokkien pinta-alatiedot ja maankäytön tietojärjestelmät, taustaselvitys (s. 83) 2004. Maa- ja metsätalousministeriö. Arkistoitu 4.12.2008. Viitattu 3.8.2008.
- ↑ Perinnebiotooppien nykytila s. 4. Ympäristö.fi
- ↑ Lindgren, Leif: Saariston laitumet, s. 99–100. Suomennos: Tapio Heikkilä. Helsinki: Metsähallitus, 2000. ISBN 951-37-2968-0.
- ↑ a b c d Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018 Luontotyyppien punainen kirja Osa 2 – luontotyyppien kuvaukset, s. 664–670. Ympäristöministeriö, 2018. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 17.3.2019).
- ↑ a b Suutari, Toni: Nummi, s. 293–294. Teoksessa: Suomalainen paikannimikirja. Helsinki: Karttakeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nummi (maantiede) Wikimedia Commonsissa
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
