Havumetsät ovat lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla esiintyviä havupuuvaltaisia metsiä, jotka muodostavat yhtenäisen havumetsävyöhykkeen eli taigan. Havumetsiä on pääasiassa boreaalisella vyöhykkeellä,^[1] ja ne peittävät noin 15 prosenttia maapallon mannerpinta-alasta.^[2] Ne ovat tavallisesti ainavihantia metsiä, joissa havupuut ovat valta-asemassa ja joissa vuodenkierto ei erotu yhtä vahvasti kuin lehtimetsissä. Muihin metsiin verrattuna havumetsien ympäristöolot ovat talvisin ankarat, mutta sadetta suhteessa haihduntaan tulee metsän kasvulle riittävästi. Havumetsien tyypillinen maannos on kerroksellinen podsoli^[3] tai (kangasmetsissä) moreeni.

Havumetsien lajisto on köyhää verrattuna muihin metsätyyppeihin; kasvillisuus on sopeutunut talven pimeyteen ja kesän lyhyyteen.^[2] Suomessa yleisiä havumetsien puulajeja ovat kuusi ja mänty, aluskasvillisuuden lajeja puolestaan varvut, sammalet ja jäkälät. Siperiassa ja Pohjois-Amerikassa havupuulajeja on jonkin verran enemmän, ja siellä esiintyviä lajeja ovat mm. pihdat ja siperianlehtikuusi. Lintujen ohella havumetsän yleisimpiä eläinlajeja ovat suuret sorkkaeläimet, kuten hirvet, ja karhun ja ilveksen kaltaiset petoeläimet. Myös selkärangattomia on runsaasti, mutta kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin trooppisissa metsissä.^[3]

Suomen metsäpinta-alasta suurin osa on havumetsiä tai havupuuvaltaisia sekametsiä. Muita havumetsävaltaisia maita ovat muun muassa Ruotsi, Norja, Venäjä, Kanada ja Yhdysvaltain Alaskan osavaltio.

Havumetsäalueilla on puiden runsauden vuoksi paljon saha- ja paperiteollisuutta^[2], ja etenkin Fennoskandiassa metsien talouskäyttö on laajamittaista. Luonnontilaisia aarniometsiä on suhteellisen vähän. Hoidetuista metsistä puuttuvat kelot ja lahopuut, jotka luonnontilaisessa metsässä muodostavat merkittävän osan koko metsän biomassasta ja jotka ovat muun muassa useiden hyönteisten elinympäristöä. Myös osissa Siperiaa, Alaskaa ja Kanadaa metsien hyötykäyttö on lisääntymässä.^lähde?

Hakkuiden ohella havumetsien uhkia ovat muun muassa metsäautoteiden ja muun infrastruktuurin rakentaminen, lisääntyvä kaivostoiminta ja kaasukenttien rakentaminen sekä ilmastonmuutos, joka aiheuttaa havumetsien vetäytymisen pohjoisemmaksi. Toistaiseksi havumetsät eivät kuitenkaan ole vaarassa hävitä kokonaan.^lähde?

• Encyclopædia Britannica: Coniferous forest (englanniksi)