Nollasummapeli on peliteoreettinen tilanne, jossa yhden toimijan voitot ovat aina pois muilta toimijoilta.^[1] Peliä kutsutaan nollasummapeliksi, koska kaikkien pelaajien tappioiden ja voittojen summa on aina nolla ja jotta pelaajien keskuudesta saataisiin esiin voittaja, täytyy vastaavasti syntyä häviäjä/häviäjät.

Kakun leikkaaminen on klassinen esimerkki nollasummapelistä. Jos yksi henkilö leikkaa itselleen suuremman osan, jää muille vähemmän. Tilanteet, joissa henkilöt voivat hyötyä kanssakäymisestä, eivät ole nollasummapelejä. Malliesimerkki kahden pelaajan nollasummapelistä on shakki. Siinä molempien pelaajien menestys on toiselta pois, ja jos ei oteta huomioon tasapeliä, vain yksi pelaaja voittaa. John von Neumannin tunnettu minimax-teoreema todisti, että kahden pelaajan nollasummapelissä on aina olemassa paras mahdollinen strategia, eli sellainen joka minimoi omat häviöt.^[2]

Ei-nollasummapeli on pelitilanne, jossa toisen pelaajan voitto ei ole muilta pelaajilta pois, useat pelaajat voivat voittaa tai kaikki pelaajat voivat hävitä.

Nollasummapeli on tärkeä käsite taloustieteessä. Taloustieteen vakiintunut käsitys on, että suurin osa taloudellisesta toiminnasta ei ole nollasummapeliä. Hyödykkeitä ja palveluja voidaan luoda, tuhota tai allokoida niin, että ihmisyhteisölle aiheutuu nettohyötyä tai -haittaa. Nollasummapeli on liian yksinkertaistava termi, jotta se havainnollistaisi talouden ja yhteiskunnan monimutkaisia vuorovaikutussuhteita.^{kenen mukaan?}

Kaupankäynti ei ole teoriassa ikinä nollasummapeliä, jos osapuolet ryhtyvät vaihtokauppaan vain siksi, että arvostavat toisen osapuolen vaihdossa antamaa enemmän kuin omaansa. Leivän ostaja ostaa leivän ainoastaan, jos on valmis maksamaan leivästä pyydetyn hinnan. Toisaalta myyjä ei myisi leipää, jollei saisi voittoa. Toisaalta esimerkiksi epäsymmetrisen informaation vuoksi ostaja tai myyjä saattavat olla väärässä vaihtokaupan hyödyllisyydestä.

Muun muassa Robert Wright on esittänyt, että yhteiskunta loittonee nollasummapelistä jatkuvasti laajetessaan, lisääntyessään ja erikoistuessaan. Taloustieteissä ajatusta vastaa suhteellisen edun käsite.

• Nonzero: The Logic of Human Destiny, Tammikuu 2001 ISBN 0-679-44252-9, ISBN 0-679-75894-1