Artikkeleissa esiintyy toisinaan väitteitä, jotka sisältävät kierteleviä sanoja tai lauseita. Kiertelevät ilmaisut näyttävät tukevan väitteitä, mutteivät liitä mielipiteitä tarkistettavissa oleviin lähteisiin. Ne antavat väitteille arvovaltaisen vaikutelman antamatta lukijan päättää, onko mielipiteen esittäjä luotettava. Jos väitettä ei voi esittää ilman kierteleviä ilmaisuja, se ei ole neutraalin näkökulman mukainen; joko väitteelle pitäisi löytää lähde tai väittämä pitäisi poistaa. Jos väitteen voi esittää ilman kierteleviä sanoja, niistä voi olla vain haittaa sen neutraaliudelle ja väite on todennäköisesti paremmin esitetty ilman niitä.

Esimerkiksi ”Kuopio on maailman mukavin kaupunki” on puolueellinen tai arvolatautunut väittämä. Kiertelevän ilmaisun lisääminen voi antaa illuusion neutraalista näkökulmasta: ”Joidenkin mielestä Kuopio on maailman mukavin kaupunki.”

Vaikka tämä parantaa tilannetta, koska mielipidettä ei enää esitä faktana, lause on edelleen epäinformatiivinen:

• Kuka sanoo niin?
• Milloin niin on sanottu?
• Kuinka moni on sitä mieltä?
• Millaiset ihmiset ajattelevat niin? Missä he ovat?
• Millä tavalla he saattaisivat olla puolueellisia?
• Miksi tällä asialla on jotain merkitystä?

Kiertelevät sanat eivät ole neutraalin näkökulman mukaisia; ne vain ilmentävät kuulopuheita tai henkilökohtaisia mielipiteitä epäsuoralla tavalla. On parempi antaa mielipiteelle nimi ja kasvot kuin liittää mielipide anonyymiin lähteeseen. Yksittäisten ihmisten mielipiteet toisaalta eivät ole maininnan arvoisia, paitsi jos kysymyksessä on tunnetun henkilön esittämä tai yleistä mielenkiintoa herättänyt mielipide.

• ”Joidenkin mielestä…”
• ”Jotkut väittävät…”
• ”Päinvastoin kuin monet…”
• ”Tutkimus on osoittanut…”
• ”…väitetään olevan…”
• ”…on luultavasti…”
• ”Uskotaan, että…”
• ”Huhutaan, että…”
• ”Kriitikoiden mukaan…”
• ”Asiantuntijoiden mukaan…”
• ”Monien mielestä…”
• ”On osoittautunut, että…”
• Antropomorfismit kuten ”tiede sanoo…” tai ”lääketiede uskoo…”
• ”Yleisesti uskotaan, että…”

Suurin kiertelevien ilmaisujen ongelma on se, että ne eivät ole Wikipedian neutraalin näkökulman mukaisia, mutta on muitakin ongelmia.

• Runsaus. Kiertelevät sanat ovat usein vain lauseiden täyttämistä; ne tekevät lauseista pidempiä lisäämättä lainkaan informaatiota.
• Liiallinen passiivin käyttö. Monet kiertelevät sanat vaativat lauseen olevan passiivissa, mikä voi vähentää tekstin ytimekkyyttä. Esimerkiksi ”Sanotaan, että…” Lisäksi passiivia käytetään antamaan väitteelle tunne autoritaarisesta lähteestä nimeämättä kyseistä lähdettä. Esimerkiksi ”On sanottu, että hänellä on hämärä menneisyys.”
• Toisto. Kiertelevien sanojen liikakäyttö voi johtaa hyvin monotoniselta kuulostaviin artikkeleihin niiden lauserakenteisiin aiheuttamien rajoitusten vuoksi. Esimerkiksi ”Jotkut väittävät… [..] Toiset puolestaan väittävät vastaan… [..] Edelleen jotkut ovat sitä mieltä että…” Tämä on huonoa kieltä.

((Neutraalius))-malline voidaan lisätä huomiota vaativan artikkelin tai osion yläreunaan. Lievemmissä tapauksissa ((Kenen mukaan))- tai ((Selvennä))-malline voidaan lisätä ongelmalliseen virkkeeseen. Myös ((Lähde))-mallinetta voidaan käyttää.

Avain kiertelevien ilmaisujen korjaamiseksi on joko a) ilmoittaa mielipiteen lähde (kerro kuka tekee) tai b) muuttaa arvolatautunut teksti konkreettisiksi faktoiksi.

Ylisanoja on erityisen vaikea käsitellä käyttämättä kierteleviä ilmaisuja. Otetaan esimerkiksi lause ”Tampereen Ilves on paras joukkue Suomen jääkiekon historiassa.” On houkuttelevaa muotoilla tämä kiertelevällä tavalla, esimerkiksi: ”Monet pitävät Tampereen Ilvestä parhaana joukkueena Suomen jääkiekon historiassa.” Mutta kuinka tälle mielipiteelle voidaan osoittaa lähde? On lukuisia Ilves-faneja ja asiantuntijoita, jotka saattaisivat valita Ilveksen historian parhaaksi joukkueeksi. On parempi vaihtoehto poistaa mielipiteet kokonaan ja korvata ne faktoilla:

• ”Tampereen Ilves on voittanut 16 Suomen jääkiekon pääsarjan mestaruutta, joten se johtaa kaikkien aikojen tilastossa seuraavaksi eniten voittanutta Tampereen Tapparaa yhdellä mestaruudella”^[1]

Lukija voi näin vetää omat johtopäätöksensä, mikä edistää objektiivisuutta ja neutraaliutta.

Kuten mitä tahansa nyrkkisääntöä, tätä käytösohjetta tulisi soveltaa tasapainossa muiden tekstin vaatimusten kanssa, joita ovat ennen kaikkea lyhytsanaisuus ja selkeys. Joitakin esimerkkejä poikkeuksista, jotka saattavat vaatia huomiota:

• Kun usko tai mielipide on käsiteltävä aihe. Esimerkiksi: ”Keskiajalla useimmat uskoivat, että aurinko kiertää maata.”
• Kun mielipiteen haltijat ovat liian erilaisia ja lukuisia: ”Jotkut suosivat lemmikkeinä kissoja, toiset koiria.”
• Kun verrataan vähemmistön mielipidettä enemmistön mielipiteeseen: ”Vaikka Brahmsin tuotanto on osa klassisen musiikin kaanonia, Benjamin Britten on kyseenalaistanut sen arvon.” Brahmsin merkittävyys on lähes (vaikka ei täysin) kiistaton fakta; ei ole tarpeellista ilmoittaa lähdettä enemmistön mielipiteelle, kun kerrotaan vähemmistön mielipiteestä.