Kunnialegioona (ransk. L'ordre national de la Légion d'honneur) (RanskKL) on Ranskan tunnetuin ja arvostetuin kunniamerkkejä myöntävä ansioritarikunta. Sen tunnuslause on Honneur et Patrie, (suom. Kunnia ja Isänmaa). Nauhan tunnusväri on punainen.

Kunnialegioonan perusti keisari Napoléon I vuonna 1802 ja sitä pidetään nykyisin toimivien ansioritarikuntien esikuvana.

Ritarikunta jakaantuu viiteen luokkaan:^[1]

• suurristin komentaja (grand-croix)
• suurupseeri (grand-officier)
• komentaja (commandeur)
• upseeri (officier)
• ritari (chevalier)

Kunnialegioonan varsinaiseksi jäseneksi voivat päästä vain Ranskan kansalaiset, jotka yleensä saavat ensiksi nimityksen ritariksi. Ulkomaalaisille Kunnialegioonan kunniamerkkejä voidaan jakaa erityisenä tunnustuksena myös suoraan ylemmissä luokissa.

Ritarikunnan suurmestari on Ranskan tasavallan presidentti, joka myöntää kaikki ritarikunnan kunniamerkit ministerien ehdotusten perusteella. Myöntämisperusteena on sotilas- tai siviiliansiot Ranskan hyväksi tehdyssä työssä.

Kunnialegioonan rakennus ja museo sijaitsevat Pariisissa Seinen vasemmalla rannalla Musée d'Orsayta vastapäätä osoitteessa 2, rue de la Légion d'honneur, F-75007 Paris.

Kunnialegioonan museo on faleristiikan alan merkittävin museo. Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat lahjoittivat museolle laajan kunniamerkkiensä kokoelman huhtikuussa 2013.^[2]

• taidemaalari Albert Edelfelt (ritari 1886; upseeri 1889; komentaja 1901)
• kuvanveistäjä Ville Vallgren (ritari 1894; upseeri 1900)
• Suomen marsalkka Mannerheim (ritari 1902; upseeri 1910; suurristi 1939)
• taidemaalari Akseli Gallen-Kallela (ritari 1902)
• ylihovijahtimestari Constantin Linder (komentaja 1903)
• kenraalimajuri Johan Emil von Etter (suurupseeri 1916)
• kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen (ritari 1928)
• jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth (suurupseeri 1963)
• journalisti Patricia Seppälä (ritari)
• Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto (suurristi 1983)
• poliitikko Paavo Väyrynen
• Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari (suurristi 1995)
• valtiosihteeri Pertti Torstila (ritari 1981)
• poliitikko Heikki Koski (ritari 1994)
• professori Matti Klinge (ritari 1996; upseeri 2015^[3])
• pääjohtaja Pekka Tarjanne (komentaja 1999)
• elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki (ritari 2001)
• kenraali Gustav Hägglund (komentaja 2002)
• poliitikko Henrik Lax (upseeri 2002)
• poliitikko, Euroopan oikeusasiamies Jacob Söderman (ritari 2002)
• Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (suurupseeri 2004)
• amiraali Juhani Kaskeala (komentaja 2004)
• Tasavallan presidentti Tarja Halonen (suurristi 2005)
• toimittaja Helena Petäistö (ritari 2005; upseeri 2014)
• näyttelijä Lasse Pöysti (ritari 2005)
• kansantaloustieteilijä Tapani Erling (ritari 2006)
• poliitikko Eva Biaudet (ritari 2008)
• toimittaja Sini Sovijärvi (ritari 2015)^[4]
• kapellimestari Susanna Mälkki (ritari 2016)
• poliitikko Alexander Stubb (upseeri 2018)^[5]
• kenraali Jarmo Lindberg (komentaja 2019)
• poliitikko Pekka Haavisto (ritari 2019)^[6]
• poliitikko Pia Kauma (ritari 2022)^[7]

• FIA:n puheenjohtaja Max Mosley (engl.)
• Williamsin tallipäällikkö Frank Williams (engl.)
• Valokuvaaja Lucien Clergue (ransk.)
• Näyttelijä Jacqueline Bisset (engl.)
• Näyttelijä Clint Eastwood (USA)
• Taidemaalari Sonia Delaunay
• Jalkapallovalmentaja Arsene Wenger (ransk.)

• Ordre National du Mérite

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kunnialegioona.

• Kunnialegioonan kotisivut (ranskaksi)
• Ranskan kunnialegiona. Sen kuuluisat naisjäsenet, Hakkapeliitta, 02.12.1930, nro 49, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot