Juhani Kaskeala
Wikipediasta
| Pauli Juhani Kaskeala | |
|---|---|
 Puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala 2001. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. heinäkuuta 1946 Kuopio |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Ammatti | amiraali |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusvuodet | 1965–2009 |
| Komentajuudet |
Ohjuslaivue 1989–1991 Turun ja Porin sotilaslääni 1997–1998 Suomen puolustusvoimat 2001–2009 |
| Sotilasarvo | Amiraali |
| Kunniamerkit |
SVR suurr., VR suurr.miekk Legion of Merit (USA) |
Pauli Juhani Kaskeala (s. 26. heinäkuuta 1946 Kuopio) on eläkkeellä oleva suomalainen amiraali. Hän toimi Suomen puolustusvoimain komentajana 4. kesäkuuta 2001 – 31. heinäkuuta 2009.
Kaskealan komentaja-aikana Suomen puolustusvoimat kansainvälistyi ja tiivisti yhteistyötä Naton kanssa. Suomi osallistui rauhanturvaoperaatioihin muun muassa Afganistanissa ja Tšadissa. Venäjä alkoi varustautua uudelleen, ja Baltian maat liittyivät Natoon 2004.[1]
Kaskeala on naimisissa fysioterapeutti Reija Maarit Kaskealan kanssa ja heillä on kaksi lasta.[2]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaskeala valmistui Merisotakoulusta vuonna 1969 ja yleisesikuntaupseeriksi Sotakorkeakoulusta vuonna 1981.
Ennen puolustusvoimain komentajan tehtävää Kaskeala toimi muun muassa kadettikurssin johtajana Merisotakoulussa 1972–1975, YK:n sotilastarkkailijana Lähi-idässä 1975–1976, tykkivene Karjalan päällikkönä 1981–1982, tasavallan presidentin adjutanttina (sekä III, II että I adjutanttina) 1982–1989, ohjuslaivueen komentajana 1989–1991, Suomen sotilasasiamiehenä Lontoossa 1991–1993 ja Brysselissä 1993–1994, puolustusneuvoston yleissihteerinä 1994–1997, Turun ja Porin sotilasläänin komentajana 1997–1998 ja Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkönä 1998–2001. Kommodoriksi Kaskeala ylennettiin 1992, lippueamiraaliksi 1996, kontra-amiraaliksi 1998, vara-amiraaliksi 2000 ja amiraaliksi 2001.[2]
Kaskeala avusti 1999 presidentti Martti Ahtisaarta Kosovon rauhansopimuksen tekemisessä.[1]
Kaskeala jäi eläkkeelle Puolustusvoimien komentajan virasta 1. elokuuta 2009 alkaen. Hänen seuraajakseen tuli Ari Puheloinen.[3]
Eläkkeelle jäätyään Kaskeala on muun muassa perustanut konsulttitoimiston[4] ja toiminut vuodesta 2009 Koneen hallituksen jäsenenä[5] ja vuodesta 2012 muutamia vuosia Nixu Oyj:n hallituksen jäsenenä[6].
Kaskeala konsultoi yhdysvaltalaisen Boeingin F/A-18 E/F Super Hornetin edustajana Suomen hävittäjähankkeessa. [7]
Amiraali Kaskeala toimi myös Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 2011 - 2012. Hän on viimeinen pitkäaikaista valkopohjaista ja kolmetähtistä liiton puheenjohtajan komentoviiriä käyttänyt tämän luottamustehtävän hoitaja.[8] Hänen seuraajansa käyttää uusittua mallia eli venekerhon kommodorin viiriä jossa on SPV:n uusi erikoismerkki.[9]
Huomionosoituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta (Suomi, 2002)
Vapaudenristin ritarikunta (Suomi, 2010)
Kunnialegioona (Ranska, 2004)
.png){kind=small}
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b ...ja yksi kenraaliluutnantti. Helsingin Sanomat/Kuukausiliite, 2009, nro Heinäkuu, s. 47.
- ↑ a b Kuka kukin on, s. 353–354. Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24712-8.
- ↑ Ari Puheloisesta tulossa uusi puolustusvoimain komentaja Iltalehti. 21.1.2009. Arkistoitu 29.1.2009. Viitattu 21.1.2009.
- ↑ Kauppalehti: Amiraali Kaskeala ryhtyi ydinvoimakonsultiksi (Archive.org), Hs.fi
- ↑ Hallitus Kone. Arkistoitu 25.8.2013. Viitattu 22.8.2013.
- ↑ Hallitus Nixu. Viitattu 12.12.2014.
- ↑ Rai Suihkonen, Amiraali Kaskeala konsultoi amerikkalaisia hävittäjäkaupoissa, Keskisuomalainen 21.3.2017
- ↑ Purjehtijan Vuosikirja 2012, s. 484
- ↑ Purjehtijan vuosikirja 2013, s.484
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Juhani Kaskealan curriculum vitae – Puolustusvoimat (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||||||||||
|
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
