Konstantin Tšernenko
Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 6. pääsihteeri
13. helmikuuta 1984 – 10. maaliskuuta 1985
Edeltäjä	Juri Andropov
Seuraaja	Mihail Gorbatšov
Neuvostoliiton korkeimman neuvoston presidiumin puheenjohtaja
11. huhtikuuta 1984 – 10. maaliskuuta 1985
Edeltäjä	Juri Andropov
Seuraaja	Andrei Gromyko
Henkilötiedot
Syntynyt	24. syyskuuta 1911 Bolšaja Tes, Venäjän keisarikunta
Kuollut	10. maaliskuuta 1985 (73 vuotta) Moskova, Neuvostoliitto
Puoliso	Anna Dmitrevna Ljubimova
Tiedot
Puolue	NKP
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Konstantin Ustinovitš Tšernenko (ven. Константи́н Усти́нович Черне́нко; 24. syyskuuta (J: 11. syyskuuta) 1911 Bolšaja Tes, Siperia – 10. maaliskuuta 1985 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja NKP:n pääsihteeri 13. helmikuuta 1984 lähtien kuolemaansa asti.

Tšernenkosta tuli keskuskomitean ehdokasjäsen vuonna 1966 ja täysjäsen 1971. Hän liittyi politbyroohon lokakuussa 1977 ja tuli täysjäseneksi marraskuussa 1978. Leonid Brežnevin kuoleman jälkeen 1982 hän hävisi valtataistelun Juri Andropoville, joka nousi valtaan, mutta kuoli vain 15 kuukautta myöhemmin helmikuussa 1984.

Tšernenko liittyi Komsomoliin vuonna 1926 ja kommunistipuolueeseen vuonna 1931. Hän palveli rajavartiostossa Neuvostoliiton Kiinan-vastaisella rajalla ja toisen maailmansodan ajan Leonid Brežnevin adjutanttina. Poliittisen uransa hän aloitti paikallistasolla. Hänet kutsuttiin vuonna 1960 Moskovaan, jossa hän työskenteli Leonid Brežnevin lähimpänä alaisena. Hänestä tuli kommunistisen puolueen keskushallinnon henkilöstöjohtaja vuonna 1965. Tšernenko jatkoi työtään sihteerinä ja vahvisti poliittista asemaansa. Hänellä oli tietoa kaikista kommunistipuolueen johtohenkilöistä, ja hän muodosti oman poliittisen suhdeverkostonsa. Hänen päätyönään oli satojen dokumenttien allekirjoittaminen joka päivä: hän teki tätä työtä 20 vuotta. Brežnevin kuoltua vuonna 1982 Tšernenko menetti poliittisen valta-asemansa KGB:n ja puna-armeijan antibrežneviläisille voimille. KGB:n muodollinen johtaja Juri Andropov nimitettiin pääsihteeriksi Brežnevin jälkeen. Andropov kuitenkin kuoli hoidettuaan virkaa alle 13 kuukautta. Tšernenko valittiin hänen tilalleen huolimatta huonosta terveydentilasta.

Tšernenko edusti paluuta takaisin Brežnevin ajan kovan linjan politiikkaan. Hän suosi työläisiä. Tšernenko muokkasi koulutusta kommunistisen ideologian mukaiseksi ja kasvatti jo ennestään raskasta byrokratiaa. Ulkopolitiikassa hän kiihdytti asevarustelukilpaa Yhdysvaltain kanssa. Hän solmi kauppasopimuksen Kiinan kansantasavallan kanssa. Tšernenkon heikko terveys esti häntä hallitsemasta tehokkaasti. Toistuvat poissaolot virasta merkitsivät hänen valtansa jakamista konservatiivien ja uudistajien välillä. Ainoan huomattavan henkilövaihdoksen hän teki erottamalla armeijan ylipäällikön Nikolai Ogarkovin, joka vaati kansalaisten elintarvikkeiden vähentämistä ja rahojen ohjaamista asevarusteluun ja -kehitykseen.

Suomen presidentti Mauno Koivisto tapasi Tšernenkon ensimmäisenä länsimaisena valtionpäämiehenä vieraillessaan Moskovassa keväällä 1984. Koivisto kutsui Tšernenkon vierailulle Suomeen, mutta tämä vierailu ei koskaan toteutunut. Saman vuoden syyskuussa Tšernenko nosti Suomen Yleisradion esittämässä televisiolausunnossa Suomen ja Neuvostoliiton välisen YYA-sopimuksen malliesimerkiksi kaikkien maailman maiden ja kansojen välisille suhteille. Kyseinen lausunto oli ensimmäinen, jonka Neuvostoliiton valtionpäämies oli koskaan antanut läntiselle televisioyhtiölle.

Tšernenkon poliittinen vastustaja, politbyroon jäsen Viktor Grišin kohteli Tšernenkoa julmasti. Hän miltei raahautti kuolemansairaan Tšernenkon sairasvuoteelta äänestämään vaaleissa 1985^[1]. Tšernenko esiintyi televisiossa 28. helmikuuta 1985^[2]. Tšernenkon loppukautta leimasivat neuvostohallinnolle muutenkin ominaiset lahjonta ja johtajien terveydentilan salailu. Tyypillistä on, että Tšernenkon lyhyeltä virkakaudelta on hyvin harvoja valokuvia hänestä.

Konstantin Tšernenkon aikana pysähtyneisyyden, stagnaation, voi sanoa saavuttaneen syvimmän vaiheensa Neuvostoliitossa. Sitäkin toivoa herättävämpänä ja raikkaampana näyttäytyi etenkin ulkomailla hänen seuraajansa Mihail Gorbatšovin kausi.

Tšernenko on haudattu Kremlin muurin viereen pääsihteerien rivistöön.

• Tšernenko, K. U.: Kansa ja puolue kuuluvat yhteen: Puheita ja kirjoituksia. Weilin+Göös, 1985. ISBN 951-35-3303-4.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Konstantin Tšernenko Wikimedia Commonsissa

n k m Neuvostoliiton johtajat Lenin (1922–1924) Stalin (1929–1953) Malenkov (1953–1956) Hruštšov (1957–1964) Brežnev (1964–1982) Andropov (1982–1984) Tšernenko (1984–1985) Gorbatšov (1985–1991)

n k m Neuvostoliiton valtionpäämiehet Kalinin (1922–1946) Švernik (1946–1953) Vorošilov (1953–1960) Brežnev (1960–1964) Mikojan (1965–1965) Podgornyi (1965–1977) Brežnev (1977–1982) Andropov (1983–1984) Tšernenko (1984–1985) Gromyko (1985–1988) Gorbatšov (1988–1991)

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Norja Espanja Ranska BnF data Saksa Israel Suomi (KANTO) Belgia Yhdysvallat Ruotsi Latvia Japani Tšekki Australia Kreikka Alankomaat Puola Portugali Tieteilijät CiNii Henkilöt Deutsche Biographie Muut SNAC IdRef