Kelhunlammi
Wikipediasta
| Kelhunlammi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Kanta-Häme |
| Kunnat | Tammela |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Pyhäjärven alue (35.93) |
| Laskujoki | oja Oksjärveen [1] |
| Järvinumero | 35.937.1.002 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 117,8 m [1] |
| Rantaviiva | 1,504 km [2] |
| Pinta-ala | 0,11117 km² [2] |
 Kelhunlammi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kelhunlammi on Kanta-Hämeessä Tammelassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen. Lampi kuuluu Myllyjoen valuma-alueeseen.[2][1]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 11,1 hehtaaria ja sen pituus on 600 metriä ja leveys 250 metriä. Siihen laskee muutama suo-oja. Järven luusua sijaitsee järven kaakkoisrannalla, josta saa alkunsa 1,7 kilometriä pitkä oja Oksjärveen.[2][1]
Järven rantaviiva on 1,5 kilometriä pitkä, ja sen ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaaston ympäröimää suota. Pohjoisrantaa kiertää harju, joka kulkee Oksjärven suunnalta Liukonlammin eteläpuolelle. Harjun pohjoispuolelle jää pieni, lähes umpeen kasvanut ja nimetön lampi, joka laskee Kelhunlammiin. Rannoille on rakennettu neljä loma-asuntoa ja lähellä sijaitsee maatila. Näille johtaa tiet Kuivajärven rannalta Hykkilästä.[2][1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin ”Källkujärvi”. Se oli tuolloin asumaton, eikä sen rannoille ollut vielä raivattu niittyjä.[3] Vuoden 1884 Senaatin kartastossa järven nimi oli kirjoitettu ”Kelloluihtajärvi” ja sen korkeus merenpinnasta oli 56,4 saschenia. Järven eteläpuolelle oli rakennettu nykyinen tie, jonka varrella sijaitsivat monet nykyisetkin talot. Kulmakunnan nimiä ovat olleet Leppäsilta tai Nummenpää.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Kelhunlammi, Tammela (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 10.3.2015.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050967.jpg), 1855-56
- ↑ Maanmittauslaitos: Senaatinkartasto: Tammela (XIII 24) kartta (Arkistoitu – Internet Archive), 1884, Arkistolaitos
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
