Kaksvetinen
Wikipediasta
| Kaksvetinen | |
|---|---|
 Kaksvetinen tulentekopaikalta nähtynä marraskuussa 2014. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Kanta-Häme |
| Kunnat | Tammela |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Turpoonjoen valuma-alue (35.98) |
| Laskujoki | Kaksvetisenoja [1] |
| Järvinumero | 35.981.1.004 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 117,6 m [1] |
| Rantaviiva | 2,494 km [2] |
| Pinta-ala | 0,17066 km² [2] |
 Kaksvetinen |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kaksvetinen on Kanta-Hämeessä Tammelassa oleva järvi, joka kuuluu Turpoonjoen alueeseen. Joki kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella olevaan Turpoonjoen valuma-alueeseen.[2][1]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 17 hehtaaria ja sen pituus on 900 metriä ja leveys 300 metriä. Järvi on kaksiosaninen. Suurempi osa on 550 metriä pitkä ja sen erottaa Vähäjärvestä, joka on järven toinen vesiallas, vain 50 metriä leveä salmi. Siihen laskee kymmenen suo-ojaa, joista yksi tuo Tittilammin vettä ja toinen on Peukalolamminoja, joka on Peukalolammin laskuoja. Järven luusua sijaitsee järven pohjoisrannalla asutuksen vieressä ja se on suoraksi kaivettu suo-oja. Oja on nimeltään Kaksvetisenoja ja se laskee 1,8 kilometriä pitkänä Kupittaanlammiin.[2][1]
Järven rantaviiva on 2,5 kilometriä pitkä ja sen ranta on pääosin suomaastoa, jota ympäröi moreenipohjainen metsämaasto. Järvi sijaitsee Rautasenkorvella ja Erinomaisensuolla. Ainoat rakennukset sijaitsevat pohjoisrannalla ja niille pääsee Liesjärveltä.[2][1]
Luonnontila
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on humuspitoinen ja ruskeavetinen suojärvi. Se on luonnonsuojelullisesti arvokas, mutta se luetaan 2. luokkaan kuuluvaksi eli järvessä näkyy ihmistoiminnan muutoksia.[3] Metsästäjät tuntevat järven teerien soidinpaikkana.[4]
Kansallispuisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sisältyy Liesjärven kansallispuistoon, jossa voi tutustua eteläsuomalaisiin metsätyyppeihin.[5] Kansallispuistossa on useita patikkareittejä, joista yksi risteilee Kaksvetisen ympäristössä. Kaksvetisen rannalla Vähäjärveen johtavan kapeikon etelärannalla on yöpymispaikka [6], jossa on käytettävissä kota ja sen yhteydessä olevaa nuotiopaikkaa ja kuivakäymälä.[7]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin "Kaxvälisen lampi".[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Kaksvetinen, Tammela (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 10.4.2015.
- ↑ Metsähallitus: Liesjärven kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma[vanhentunut linkki], 2009
- ↑ Vainionpää, Päivi & al.: Kanta-Hämeen tuulivoimaselvitys (Arkistoitu – Internet Archive), WSP Finland Oy, 2012
- ↑ Luontoon.fi: Liesijärven kansallispuisto
- ↑ Liesjärven kartat Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 10.4.2015.
- ↑ Liesjärven palvelut Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 10.4.2015.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050967.jpg), 1855-56
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
