Kaksitoistašiialaisuus
Wikipediasta
- Šiialaiset imaamit
- Taqiyya
- Ghulat
- Ghadir Khumm
- Karbalan taistelu
- Šiialaisuuden historia
Kaksitoistašiialaisuus tai 12-šiialaisuus (arab. اثنا عشرية) on šiialaisuuden suurin suuntaus. Kaksitoistašiialaisuus painottaa kahtatoista imaamia, joista kolme ensimmäistä olivat Ali ja hänen poikansa Hasan ja Husain. Suuntauksen mukaan kahdestoista imaami, joka katosi salaperäisesti 800-luvulla, elää kätkettynä ja palaa viimeisinä päivinä takaisin Mahdina.[1][2]
Kaksitoistašiialaisuus on valtionuskonto Iranissa sekä suurin suuntaus Irakissa.[3] Lisäksi sillä on kannatusta Libanonissa, Syyriassa, Pakistanissa, itäisessä Arabiassa ja joissakin Persianlahden maissa. Arviolta 10 prosenttia muslimeista on kaksitoistašiialaisia. Se on kehittänyt islamin valtasuuntauksesta, sunnalaisuudesta, eroavat lait ja uskonopit. Kaksitoistašiialaisuus ei tunnusta sunnalaisuuden neljää kalifia eikä neljää koulukuntaa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Dictionary of Beliefs and Religions. Originally published 1992 as Chambers Dictionary of Beliefs and Religions. Great Britain: The Wordsworth, 1995. ISBN 1-85326-354-0. (englanniksi)
- Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin monimuotoisuus. Helsinki: Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-749-8.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Imams in Twelver Shiʿa Islam 2015. Encyclopædia Iranica, iranicaonline.org. Viitattu 19.12.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Dictionary of Beliefs and Religions 1992, s. 539–540
- ↑ Hämeen-Anttila 1999, s. 89
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
