Juhana Fredrik
Wikipediasta
Juhana Fredrik Jalomielinen (saks. Johann Friedrich der Grossmütige; 30. kesäkuuta 1503 Torgau – 3. maaliskuuta 1554 Weimar)[1] oli Saksin vaaliruhtinas vuosina 1532–1547 ja sen jälkeen tynkä-Saksin herttua kuolemaansa asti. Hän oli viimeinen Wettinin hallitsijasuvun ernestiläisen sukuhaaran edustaja Saksin vaaliruhtinaana. Juhana Fredrik oli luterilaisen uskonpuhdistuksen innokas puolustaja, joka menetti tappiollisessa Schmalkaldenin sodassa vaaliruhtinaan arvonsa ja pääosan valtakunnastaan Wettinien albertilaiselle haaralle.
Juhana Fredrik oli vaaliruhtinas Juhana Horjumattoman vanhempi poika, joka tuli isänsä seuraajaksi vuonna 1532. Hän käytännössä peri isältään myös aseman Saksan luterilaisten ruhtinaiden edellisvuonna muodostaman puolustusliiton eli Schmalkaldenin liiton johtajana.[1][2] Juhana Fredrik uskoi aluksi, että protestanttisten valtioiden ja keisari Kaarle V:n välillä voitaisiin säilyttää rauha. Hänen päätöksensä sekaantua Naumburgin piispanvaaliin korvaamalla valittu katolinen piispa protestanttisella kuitenkin provosoi keisaria.[1] Välit kiristyivät entisestään, kun Juhana Fredrik ja Hessenin maakreivi Filip Jalomielinen vuonna 1542 karkottivat katolisen Braunschweig-Wolfenbüttelin herttua Henrik II:n mailtaan.[2] Juhana Fredrik myös vieroitti serkkunsa, luterilaiseksi kääntyneen Saksin herttua Moritsin vallatessaan tämän perintömailla sijainneen Wurzenin kaupungin.[1]
Kun Schmalkaldenin sodaksi kutsuttu uskonsota keisarillisia joukkoja vastaan vuonna 1546 puhkesi, Juhana Fredrik sai tuekseen vain osan Pohjois-Saksan protestanttisista ruhtinaskunnista. Kun hän lähetti joukkonsa Tonavalle kohtaamaan keisarin armeijan, Moritsin armeija hyökkäsi suojattomaksi jääneeseen vaaliruhtinaskuntaan. Liittoutuneet Kaarle V ja Morits löivät lopulta Juhana Fredrikin 24. huhtikuuta 1547 ratkaisevassa Mühlbergin taistelussa, jonka päätteeksi hän jäi haavoittuneena vihollistensa vangiksi. Juhana Fredrik tuomittiin 10. toukokuuta 1547 kapinallisena kuolemaan, mutta keisari armahti hänet sen jälkeen kun hän oli 19. toukokuuta luovuttanut vaaliruhtinaan arvonsa ja pääosan valtakunnastaan Moritsille. Hän sai pitää vain osan Thüringenistä ja Saksin herttuan arvon. Juhana Fredrikiä pidettiin vankina vuoteen 1552, jolloin hänet vapautettiin Moritsin ajauduttua vuorostaan sotaan keisaria vastaan.[1][2]
Juhana Fredrikin kuoltua hänen edustamansa Wettinien ernestiläinen haara jäi hallitsemaan osaa Saksista, joka jakautui kuitenkin lukuisiksi pieniksi herttuakunniksi. Hänen kolme poikaansa olivat Saksin herttuat Juhana Fredrik II ja Juhana Fredrik III sekä Saksi-Weimarin herttua Juhana Vilhelm[3].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e John Frederick (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 27.9.2017.
- ↑ a b c Nordisk familjebok (1910), s. 8 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 27.9.2017.
- ↑ Thomas Klein: Johann Friedrich (I.) der Großmütige (saksaksi) Neue Deutsche Biographie (1974), Deutsche Biographie. Viitattu 26.9.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juhana Fredrik Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
