Johann Gottlieb Georgi
Wikipediasta
| Johann Gottlieb Georgi | |
|---|---|
| ven. Иоганн Готлиб Георги, Iogann Gotlib Georgi | |
 Johann Gottlieb Georgi. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 31. joulukuuta 1729 Wachholzhagen, Pommeri |
| Kuollut | 2. marraskuuta 1802 (72 vuotta) (J: 27. lokakuuta) Pietari, Venäjän keisarikunta |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | kemia, kansan-, maan- ja kasvitiede |
Johann Gottlieb Georgi (ven. Иоганн Готлиб Георги, Iogann Gotlib Georgi) (31. joulukuuta 1729 Wachholzhagen, Pommeri – 2. marraskuuta (J: 27. lokakuuta) 1802 Pietari) oli saksalaissyntyinen, Venäjän keisarikunnassa uransa tehnyt tutkimusmatkailija, maantieteilijä, kansatieteilijä, kemisti, kasvitieteilijä, Pietarin tiedeakatemian akateemikko ja mineralogian professori.
Georgi opiskeli lääketiedettä ja jatkoi sitten opintojaan Ruotsissa Uppsalan yliopistossa[1], jonka jälkeen hän toimi apteekkarina Pohjois-Saksassa.[2] Vuonna 1769 hän muutti Pietariin, jossa hänet kutsuttiin kahdelle laajalle Pietarin tiedeakatemian järjestämälle Venäjää kartoittaneelle tutkimusretkelle. Ensin vuonna 1770 Johan Peter Falckin johdolla hän matkusti Kirgisiaan ja Länsi-Siperiaan. Täällä hän kohtasi Peter Simon Pallasin jonka kanssa jatkoi Itä-Siperiaan ja osallistui hänen retkikuntaansa 1772–1774, joka tutki Taka-Baikaliaa ja Irkutskin alueetta ja palasi takaisin tutkien Uralin eteläosan ja Volgan ala- ja keskijuoksun alueita.[1][2] Georgi tutki erityisesti Baikaljärveä, josta hän laati ensimmäisen kartan (1:420 000) ja jonka ympäristöstä hän keräsi ja kuvasi merkittävän mineraalikokoelman.[1]
Vuonna 1775 tiedeakatemia kutsui Georgin apulaisprofessoriksi (adjunkt) ja vuonna 1783 täysvaltaiseksi akateemikoksi.[2] Venäjän kartoitusta tukenut Katariina Suuri palkitsi hänet kultamitalilla ja rahapalkinnolla.
Georgi oli erittäin monipuolinen ja tarkkanäköinen tiedemies. Hänen pääteoksensa on kansatieteellinen, 1779 ilmestynyt Beschreibung aller Nationen des Russischen Reichs, ihrer Lebensart, Religion, Gebräuche, Wohnungen, Kleidungen und übrigen Merkwürdigkeiten, ensimmäinen etnografinen kokonaisselvitys Venäjän alkuperäisväestöistä. Georgi kuvaili ja nimesi myös lukuisia kasvi- ja eläinlajeja, muiden muassa Baikalin omulsiian ja sirppisorsan. Eräs käytännönläheisemmistä tutkimuksista käsitteli suolajärvien suolan puhdistamismenetelmiä (Von den Küchensalzen russischer Landseen und der besten Art ihrer Reinigung).
Georgin nimeämien kasvien tieteellisen nimen perässä käytetään nimen jälkeen liittettävää auktorilyhennettä Georgi.[3]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bemerkungen einer Reise im Russischen Reich in dem Jahren 1772-1774. Osa 1 Osa 2. Pietari (1775)
- Beschreibung aller Nationen des Russischen Reichs, ihrer Lebensart, Religion, Gebräuche, Wohnungen, Kleidungen und übrigen Merkwürdigkeiten. 4 osaa. Pietari (1776-1780) (Osa 1 venäjäksi)
- Geographisch-physikalische und Naturhistorische Beschreibung des Russischen Reiches, 9 osaa. Königsberg (1797—1802)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Иоанн Готтлоб Георги Междисциплинарный центр СПбГУ. 2003. (Archive.org)
- ↑ a b c Friedrich Ratzel: Georgi, Johann Gottlieb. Allgemeine Deutsche Biographie (ADB). Band 8. Duncker & Humblot, Leipzig 1878 (wikisource) (saksaksi)
- ↑ Georgi, Johann Gottlieb (1729-1802) International Plant Names Index – IPNI. Viitattu 6.10.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Georgin alkuperäisteosten elektronisia versioita Yhdysvaltain kongressin kirjasto.
| ||||||||||||||||||||||
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
