Herostratos
Wikipediasta
Herostratos (m.kreik. Ἡρόστρατος) oli antiikin kreikkalainen mies, kotoisin Efesoksesta. Hänet tunnetaan siitä, että hän poltti kotikaupunkinsa tunnetun Artemiin temppelin, koska halusi tulla kuuluisaksi.[1]
Tuhopoltto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Herostratos sytytti Artemiille, metsästyksen ja synnytyksen jumalattarelle, omistetun temppelin tuleen eräänä yönä vuonna 356 eaa. Temppeli oli rakennettu marmorista ja sitä pidettiin yhtenä maailman kauneimmista rakennuksista, ja se luettiin myöhemmin yhdeksi maailman seitsemästä ihmeestä.
Myöhemmät kreikkalaiset historioitsijat kertoivat, että kyseessä olisi ollut sama yö, n. 20./21. heinäkuuta, jolloin Aleksanteri Suuri syntyi.[2] Esimerkiksi Hegesias Magnesialainen kertoi, ettei tuhopoltto ollut mikään ihme, koska jumalatar oli tietysti tuona yönä poissa temppelistään ja auttamassa suurmiehen synnytyksessä.[1] Antiikin ajoitusten ongelmat tuntien tapahtumien samanaikaisuutta ei kuitenkaan voida varmistaa.[2]
Herostratos saatiin pian kiinni. Hän myönsi tehneensä tekonsa kunnianhimosta, tehdäkseen nimensä kuolemattomaksi. Tämän jälkeen Efesoksen hallintovirkamiehet teloittivat Herostratoksen tämän tekemän pyhäinhäväistyksen vuoksi. Lisäksi hänen nimensä ja perintönsä tuomittiin hävitettäviksi kieltämällä hänen nimensä mainitseminen kuolemanrangaistuksen uhalla.[2]
Jälkimaine
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Langetettuun tuomioon liittyneen kirouksen vuoksi Herostratoksen nimeä ei antiikissa yleensä mainittu. Esimerkiksi Lukianos mainitsee tapahtuman, mutta ei tekijää.[3][4] Tuomio ei kuitenkaan estänyt Herostratosta saavuttamasta tavoitettaan, sillä historioitsija Theopompos kirjoitti tiedot tapahtumasta ja sen tekijästä muistiin teokseensa Hellenika.[1] Herostratoksen voidaankin katsoa onnistuneen tavoitteessaan, koska hänen nimensä muistetaan edelleen, yli 2300 vuotta tapahtuman jälkeen.[2]
Myöhemmin Herostratoksen nimestä on tullut symboli maineen hankkimiselle keinolla millä hyvänsä,[5] ja tällä tavoin saavutettuun kuuluisuuteen voidaan viitata ilmaisulla herostraattinen kuuluisuus.[4] Tässä merkityksessä hänen nimensä on esiintynyt myös nykykulttuurissa. Esimerkiksi Jean-Paul Sartren lyhyessä tarinassa Erostratus, joka on osa teosta Muuri (Le mur, 1939), eräs mies suunnittelee väkivallantekoa saavuttaakseen mainetta. Elokuva Herostratus vuodelta 1967 puolestaan kertoo miehestä, joka suunnittelee näyttävää julkista itsemurhaa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Smith, William: Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology, s. 439. Osa II. Boston: Little, Brown and Company, 1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d Jonsson, David J.: The Clash of Ideologies, s. 159. Xulon Press, 2005. ISBN 1597810398. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Lukianos: Peregrinoksen polttoitsemurha 22.
- ↑ a b Hirvonen, Kaarle: Selityksiä. Teoksessa Lukianos: Jumalatarten kauneuskilpa ja muita satiireja, s. 135. Espoo: Littera, 1983. ISBN 951-9356-01-0.
- ↑ Borowitz, Albert: Terrorism for self-glorification: the herostratos syndrome, s. xi. Kent State University Press, 2005. ISBN 0873388186. Teoksen verkkoversio.
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
