Garðaríki (myös Gardariki tai Gardarike) on muinaisnorjankielisissä teksteissä silloiseen Venäjän^selvennä alueeseen viittaava nimi. Muita nimiä ovat Garðaveldi (suomeksi 'Kaupunkien valtakunta'), Austrlönd ('Itämaat'), Austrríki ('Itävaltakunta'), Svíþjóð hin mikla ('Iso-Ruotsi', 'Suuri Svitjod') ja Svíþjóð hin kalda ('Kylmä-Ruotsi'). Lyhyempi muoto Garðar viittaa myös samaan suuntaan kuin 'Itä', Austr.

Yleensä sanalla Garðaríki on tarkoitettu nimitystä 'kaupunkien valtakuntaa',^[1] jolla tarkoitettiin muun muassa Olhavanjoen varrella sijaitsevia linnoituksia alkaen Ljubšasta ja Laatokanlinnasta Rurikinlinnaan sekä Kiovaan.^lähde?

Gardar-sanassa on sama alkuperä kuin slaavilaisessa sanassa grad ('kaupunki'). Garðr viittaa muuriin tai linnoitukseen.

Gardariki-sanaa ('kaupunkien maa') on ruvettu käyttämämään 1100-luvun lopulla islantilaisissa saagoissa, kun Gardar ('linnoitus') tarkoitti 800–1100-luvuilla kaikkialla Skandinaviassa myös Rusin valtakuntaa. Gardar-sana kirjoitettuna on löytynyt islantilaisen Hallfred Vandradaskaldin (Hallfreðr Vandræðaskáld) runosta "Óláfsdrápa" vuodelta 996. 900–1100-luvuilla runoissa mainittiin Gardar, jolla tarkoitettiin myös Laatokanlinnaa, joka oli viikinkien ensimmäinen kaupunki idässä. Riimukirjoituksissa Gardar mainitaan yhdeksän kertaa, mutta Gardariki vain kerran.^[2]

Kiovan Rusin linnoitukset oli rakennettu erityisesti kasaarien valtakuntaa vastaan. Heidän^selvennä valtakuntansa oli 700–900-luvuilla nykyisen Venäjän eteläosien alueen sekä Ukrainan, Kaukasian ja Kazakstanin arojen mahtavin valtio.^lähde?

Kasaarien ja kalifaatin solmittua rauhan alkoi vilkas kaupankäynti, joka johti viikinkien idäntien liikenteeseen. Kasaarit olivat välittäjinä viikinkien ja Bagdadin ympärille keskittyneen arabien muslimi-imperiumin välillä. Kasaarien valtakunnan mahtavuuden puolesta puhuu se, että 700- ja 800-luvuilla monet itäslaaviheimot maksoivat kasaareille veroja. Nestorin kronikan mukaan kasaarien vaikutusvalta alkoi heikentyä, kun varjagiruhtinas Rurikin kuoleman jälkeen vallan peri hänen sotapäällikkönsä Olav eli Oleg Viisas. Hän siirtyi Rurikinlinnasta etelään, karkotti kasaarit Kiovasta ja perusti Kiovan Rusiksi kutsutun valtakunnan noin vuonna 880.^lähde?

Varjagit tekivät kauppaa nykyisen Pohjois- ja Länsi-Venäjän alueella. Saagoissa mainitaan Gardarikissa 12 kaupunkia. Saagojen mukaan Holmsgardr (Holmgarðr eli Rurikinlinna) oli Garðaríkin pääkaupunki. Muita saagoissa mainittuja kaupunkeja ovat Aldeigjuborg (Staraja Ladoga), Kœnugarðr (Kiova), Pallteskja (Polotsk), Smaleskja (Smolensk), Sýrnes (Gnjozdovo), Súrsdalar (Suzdal), Móramar (Murom) ja Ráðstofa (Rostov). Lisäksi mainittiin Gaðar, Álaborg ja Danparstaðir, joista ei vielä tarkoin tiedetä, missä ne sijaitsivat. Tutkimusten avulla on määritelty niiden mahdolliset sijaintipaikat. Álaborgin arvellaan sijainneen Säsjoen varrella ja Gaðarin nykyisen Gorodok Lovatjoen rannalla Ilmajärven eteläpuolella. Danparstaðirin otaksutaan olleen Dneprin varrella ollut linnoitus.^[3]

Kolme riimukiveä, G 114, Sö 338 ja U 209 mainitsevat Skandinavian miehiä, jotka kävivät Garðarissa.^[4]

• Odin (Hervarar saga ok Heiðreks konungs eli Hervörin ja kuningas Heiðrekrin saaga 1250-luvulta)
• Svafrlami tai Sigrlami (Hervörin ja kuningas Heiðrekrin saaga)
• Rollaugr (Hervörin ja kuningas Heiðrekrin saaga)
• Ráðbarðr (Sögubrot af nokkrum fornkonungum eli Sögubrot 1200-luvulta)
• Hreggviðr (Göngu-Hrólfs saaga eli Kävelijä-Hrólfrin saaga 1300-luvulta)
• Hálfdan Brönufostri (Opplandin kuningas, Sörla saga sterka eli Sörli Vahvan saaga 1400-luvulta)
• Vissavald (Garðaríkin kuningas Snorri Sturlusonin Heimskringlassa saagassa Óláfs saga Tryggvasonar eli Olavi Tryggvenpojan saagassa (hieman v. 1230 jälkeen), ja Austrvegskonungr eli "Idäntien kuningas" saagassa Óláfs saga Tryggvasonar Oddr Snorrasonar eli (munkki) Oddr Snorrasonin saagassa Olavi Tryggvenpojasta 1200-luvun alusta)^[5]

• Brandt, Dagmar: Gardariki. Ein Stufenbuch aus dem russischen Raum. 2 Volumes, Berlin 1943. Reprint Faksimile Verlag Bremen 1981.
• Konstatinos VII:n teos " De Administrando Imperio " eli Imperiumin hallitseminen (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)

• Varjagien pesä -sivu kaivauksista Gnezdovossa(venäjäksi)
• Austr í Görðum: tulkintoja viikinkiajalta(venäjäksi)
• Tatiana Jackson: Austr I Gordum. (Drevnerusskie Toponimy V Drevneskandinavskih Istochnikah). Book on Demand Ltd, 2013. ISBN 978-5944570222. (englanniksi)

n k m Venäjän historia Venäjän hallitsijat Esihistoria Neandertalinihminen Kostjonkin kulttuuri Protoindoeurooppalaiset Samojedit Suomalais-ugrilaiset kansat Tripoljen kulttuuri Paimentolaiset Skyytit Sarmaatit Bosporoksen valtakunta Gootit Kiovan Rus (880–1100-luku) Slaavit Itäslaavit Länsislaavit Eteläslaavit Suur-Bolgaria Ukrainalaiset Nestorin kronikka Novgorodin ruhtinas Rusit Bysantin sota (860) Hyökkäys Bysanttiin Ortodoksisen uskon saapuminen Russkaja pravda Vladimir–Suzdal (1157–1318) Vladimir Monomah Vetše Suzdal Seurajavaltiot Galitsian ja Volynia Polatsk Tver Moskova Novgorodin tasavalta (1136–1478) Vetše Pihkova Nevan taistelu Aleksanteri Nevski Peipsijärven jäätaistelu Pähkinäsaaren rauha Kreml Mongolien hyökkäykset Hyökkäykset Volgan Bulgariaan Moskovan ruhtinaskunta (1340–1547) Dimitri Donskoi Kulikovon taistelu Šelonin taistelu Kolmas Rooma Tsaari Pajarit Streltsit Kazanin piiritys Kazanin valloitus Stroganovit Kasakat Liivinmaan sota Pitkä viha Täyssinän rauha Opritšnina Sekasorron aika Moskova Patriarkaatiksi Viipurin sopimus De la Gardien sotaretki Inkerin sota Zemski sobor Romanovit Stolbovan rauha Ikuinen rauha Suolakapina Maaorjuus Donin kasakat Puolan sota Andrusovon rauha Pohjan sota Kardisin rauha Jasakki Venäjän keisarikunta (1721–1917) Venäjän keisari Pietari Suuri Keisarillinen armeija Moskovan yliopisto Pietarin taideakatemia Pietarin yliopisto Seitsenvuotinen sota Katariina II Krimin littäminen Puolan jako Jemeljan Pugatšov Aleksanteri I Sota Napoleonia vastaan Austerlitzin taistelu Tilsitin sopimus Suomen sota Mannermaasulkemus Wienin kongressi Kongressi-Puola Suomen suuriruhtinas Dekabristikapina Karkotukset Nikolai I Krimin sota Aleksanteri II Maaorjien vapauttaminen Ohrana Aigunin sopimus Pekingin rauhansopimus Aleksanteri III Siperian rata VSDTP:n perustaminen SR:n perustaminen Menševikit Nikolai II Boksarikapina Japanin sota Mukdenin taistelu Doggermatalikon selkkaus Tsushiman meritaistelu Vallankumous 1905 Verisunnuntai Lokakuun manifesti Duuma I Balkanin sota Ensimmäinen maailmansota Tannenbergin taistelu Edistyksellinen blokki Venäjän tasavalta (1917) Venäjän vallankumous Helmikuun vallankumous Pietarin neuvosto¨ Väliaikainen komitea Väliaikainen hallitus Kansalliskokous Venäjän SFNT (1917–1991) Neuvosto-Venäjä Lokakuun vallankumous Bolševikit Venäjän sisällissota Anton Denikin Nikolai Judenitš Lev Trotski Puna-armeija Tšekkoslovakian legioona Brest-Litovskin rauha Tarton rauha Neuvostoliitto (1922–1991) Historia NEP Josif Stalin Sosialismi yhdessä maassa Maatalouden kollektivisointi Sovhoosi Kolhoosi Oikeistopoikkeama Stalinin vainot Stalinismi Kulakki GULAG Hyökkäämättömyyssopimus Molotov–Ribbentrop-sopimus Sodat Talvisota Moskovan rauha Saksan hyökkäys Leningradin piiritys Stalingradin taistelu Kurskin taistelu Moskovan välirauha Miehitysvyöhykkeet Saksan demokraattinen tasavalta Kylmä sota Leonid Brežnev Salainen puhe Unkarin kansannousu Prahan kevät Pysähtyneisyyden aika Ussurin rajavälikohtaus Mihail Gorbatšov Perestroika Glasnost Itä-Euroopan vallankumoukset 1989 Hajoaminen Itsenäisten valtioiden yhteisö Venäjän federaatio (1991–) Historia Boris Jeltsin Perustuslaillinen kriisi Ensimmäinen Tšetšenian sota Itämafia Oligarkit Silovikit Talouskriisi 1998 Vladimir Putin Putinismi Kerrostalopommit Toinen Tšetšenian sota Patsaskiista Georgian sota Krimin miehitys Koronaviruspandemia Venäjällä