For faster navigation, this Iframe is preloading the Wikiwand page for Femme fatale.

Femme fatale

Wikipediasta

Tämä artikkeli käsittelee naishahmoa. Muista merkityksistä katso täsmennyssivu.
Kohtalokas nainen elokuvasta Tuhoava isku (1949)

Femme fatale ([fam fatal], ranskaa, suom. kohtalokas nainen) on kirjallisuuden ja populaarikulttuurin arkkityyppinen naishahmo, joka kietoo miehiä hypnoottisesti pauloihinsa ja saa nämä ajautumaan vaarallisiin, jopa hengenvaarallisiin tilanteisiin. Femme fatalessa salaperäisyys, viettelevyys, kauneus ja seksuaalinen vetovoima yhdistyvät ovelaan valheellisuuteen sekä usein myös noitamaisiin, vampyyrimäisiin tai paholaismaisiin piirteisiin. Femme fatale voidaan näkökulmasta riippuen nähdä niin sankarittarena, antisankarittarena kuin uhrinakin.[1]

Varhaisia femme fatale -hahmon edustajia ovat kreikkalaisen mytologian kaunis Helena, joka aiheutti Troijan sodan, homeeristen runojen seireenit ja kaunis velhonainen sekä Hesiodoksen Pandora lippaineen. Vanhan testamentin femme fataleja ovat Aadamin perisyntiin houkutellut Eeva ja syöjätär Lilith. Myös tosielämän Egyptin kuningatar Kleopatra on nähty femme fatalena.[1]

Keskiajalla femme fatalen hahmon kautta varoiteltiin naisen hillittömän seksuaalisuuden vaaroista. Romantiikan aikakaudella hahmo esiintyi muun muassa Edgar Allan Poen novelleissa. 1800-luvun ja 1900-luvun oopperoista femme fatalen hahmolla on keskeinen rooli muun muassa Bizet’n Carmenissa, Wagnerin Parsifalissa ja Alban Bergin Lulussa. Maalaustaiteessa kohtalokasta naista kuvasivat muun muassa Edvard Munch ja Gustav Klimt symbolistisissa ja ekspressionistisissa töissään. Alankomaalainen Mata Hari oli 1900-luvun alun tosielämän salaperäinen tanssijatar ja vakooja.[1]

Mika Waltarin romaanissa Sinuhe egyptiläinen (1945) esiintyy kohtalokas Nefernefernefer. Elokuvassa femme fatale esiintyy etenkin 1940- ja 1950-lukujen amerikkalaisissa film noir -filmeissä. Niistä tunnetuimpia on Gilda (1946), jossa pääosaa esittää Rita Hayworth. Uudemmista femme fatale -hahmoista tunnetaan esimerkiksi trillerin Basic Instinct (1992) salaperäinen nainen, jota esittää Sharon Stone.[1]

Muita esimerkkejä:

  1. a b c d Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuusoppi aapisesta äänirunoon, s. 248–249. Avain, 2016. ISBN 978-952-304-107-3.
Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
{{bottomLinkPreText}} {{bottomLinkText}}
Femme fatale
Listen to this article

This browser is not supported by Wikiwand :(
Wikiwand requires a browser with modern capabilities in order to provide you with the best reading experience.
Please download and use one of the following browsers:

This article was just edited, click to reload
This article has been deleted on Wikipedia (Why?)

Back to homepage

Please click Add in the dialog above
Please click Allow in the top-left corner,
then click Install Now in the dialog
Please click Open in the download dialog,
then click Install
Please click the "Downloads" icon in the Safari toolbar, open the first download in the list,
then click Install
{{::$root.activation.text}}

Install Wikiwand

Install on Chrome Install on Firefox
Don't forget to rate us

Tell your friends about Wikiwand!

Gmail Facebook Twitter Link

Enjoying Wikiwand?

Tell your friends and spread the love:
Share on Gmail Share on Facebook Share on Twitter Share on Buffer

Our magic isn't perfect

You can help our automatic cover photo selection by reporting an unsuitable photo.

This photo is visually disturbing This photo is not a good choice

Thank you for helping!


Your input will affect cover photo selection, along with input from other users.

X

Get ready for Wikiwand 2.0 🎉! the new version arrives on September 1st! Don't want to wait?