Charpentier
Wikipediasta
Charpentier (ransk. [ʃaʁpɑ̃tje], ruots. [ˈʃarpantieː][1]) on vanha ranskalainen aatelissuku,[2] jonka yksi sukuhaara on introdusoitu Ruotsin sekä Suomen ritarihuoneisiin, joista edeltävään numerolla 765 vuonna 1668 ja jälkimmäiseen numerolla 64 vuonna 1818.
Normandialainen Toussaint Charpentier (s. 6.3.1611 Pavilly, Normandia) astui vuonna 1630 Ruotsin palvelukseen ja seurasi Axel Oxenstiernaa Erfurtiin, missä kuningas Kustaa II Adolf otti hänet palkkasoturikseen. Charpentier oli Savonlinnan komppaniansa vänrikki 1639[3], kapteeniluutnantti 1643, kapteeni 1646, majuri 1657 ja viimein 1660 everstiluutnantti Turun läänin ratsuväkirykmentissä. Hänet aateloitiin vuonna 1664 ja merkittiin Ruotsin ritarihuoneeseen numerolla 765. Charpentier erosi palveluksesta 1678 ja sai eläkettä vuodesta 1681. 1683 Charpentier vetäytyi omistamalleen Hahkialan kartanolle, missä eli kuolemaansa 4.10.1683 saakka. Hänet haudattiin vasta 20.6.1697 Hauhon kirkkoon, missä hänen vaakunansa myös on.
Toussaint Charpentier otti osaa 1648 taisteluihin Saksassa, 1656–1659 Puolassa sekä kunnostautui 1656 Riian piirityksessä vangitsemalla lukuisia venäläisiä. Sai 1651 Hahkialan kylän säterikseen.
Vuonna 1773 Claes Robert Charpentierin kuoltua aatelisarvo siirtyi naislinjan kautta sisarenpoikien L'Eclair -suvulle.[4]
Suomessa suku on hallinnut Hahkialan kartanoa Hauholla.[5]
Suvun merkkihenkilöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aatelisarvon saaja Toussaint Charpentier (1611–1683), Hahkialan kartanon omistaja
- Robert Charpentier (1662–1710), everstiluutnantti, aateloidun Toussaint Charpentierin poika.
- Claes Robert Charpentier, vapaaherra, everstiluutnantti Robert Charpentierin poika.
- Robert Gustaf Carpentier L´Eclair (1727–1802), majuri, aateloitu 1773, everstiluutnantti Robert Charpentierin tyttärenpoika.
- Claes Robert Charpentier, vapaaherra, everstiluutnantti Robert Charpentierin poika.
- Robert Charpentier (1662–1710), everstiluutnantti, aateloidun Toussaint Charpentierin poika.
- Gustaf Robert Alfred Charpentier (1839–1914), senaattori, pankkimies
- Axel Fredrik Charpentier (1865–1949), oikeuskansleri (1918–1928),[6] Gustaf Robert Alfred Charpentierin poika
- Pehr Charpentier (1931–2011), psykologi ja ryhmätyön lehtori, Axel Fredrik Charpentier'n pojanpoika[7]
- Axel Fredrik Charpentier (1865–1949), oikeuskansleri (1918–1928),[6] Gustaf Robert Alfred Charpentierin poika
- Fredrik Vilhelm Charpentier (1849–1918), kenraalimajuri[8]
- Theodor Charpentier (1874–1954), Fredrik Vilhelm Charpentierin poika, kenraalimajuri[9]
- Claes Gustaf Robert Charpentier (1858–1918), kenraaliluutnantti[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Uttal av finlandssvenska efternamn Kotus. Viitattu 23.6.2018. (ruotsiksi)
- ↑ Charpentier Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi)
- ↑ C.Szabadi: Supplement till Svenska adelns ättartavlor, Falköping 2008
- ↑ Chapentier. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
- ↑ Ikivanha Hahkiala (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Charpentier, Axel (1865–1949) -Kansallisbiografia
- ↑ http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/4264/pehr-charpentier (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Charpentier, Fredrik Vilhelm - Kansallisbiografia
- ↑ Charpentier, Theodor - Kansallisbiografia
- ↑ Charpentier, Claes Gustaf Robert - Kansallisbiografia
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
