Baptistinen suksessio on yksi monista teorioista baptistikirkkojen alkuperästä ja jatkumisesta. Teorian mukaan baptistikirkolla on Johannes Kastajasta asti katkeamaton ketju kirkkoja, joilla on samanlaisia näkemyksiä kuin nykyisillä baptisteilla. Ryhmiin lasketaan kuuluviksi usein paulikiaanit, valdolaiset, lollardit ja anabaptistit.^{[1]tarkistettava}

Teoriassa esitetään, että baptisteilla on katkeamattomat juuret varhaiskirkkoon asti. Liike olisi sen mukaan syntynyt siten, että ajan myötä piispat tai pastorit alkoivat ottaa liikaa valtaa itselleen, mikä johti katolisen kirkon syntymään ja virheisiin^selvennä.^{[2]lähde tarkemmin?}

Ryhmät, jotka ovat peräkkäin linjassa, ovat montanolaisuus, novatiolaisuus, donatolaisuus, paulikiaanit, kataarit, valdolaiset, petroprussilaiset, arnoldistit, henrikaanit ja anabaptistit. ^{[2]lähde tarkemmin?}

Teorian kannattajat väittävät, että ryhmät, kuten bogomiilit tai paulikiaanit, olivat opissaan baptistisia gnostilaisuuden sijasta.^[3]

Hisel Berlin argumentoi, että monet väitteet montanolaisuutta vastaan ovat vääriä, koska suurin osa lähteistä on vihamielisiä. Lisäksi hän korosti, että montanolaisuus seurasi uskovaisten kastetta. Esimerkiksi Tertullianus, joka erosi katolisesta kirkosta ja kääntyi montanolaisuuteen, vastusti vauvojen kastamista. Hänen mukaansa novatiolaiset harjoittivat uskovaisten kastetta ja hyväksyivät uudelleenkasteen. Hän myös kiisti väitteet, että kataarit, paulikiaanit taikka bogomilit olisivat gnostilaisia, sillä että väitteet olisivat vihamielisiä sekä vääriä.^[4]

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.