2002 (MMII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi tiistaista.

Yhdistyneet kansakunnat nimesi vuoden 2002 kansainväliseksi ekoturismin vuodeksi.

• Kiinalaisen kalenterin mukaan vuosi 2002 oli hevosen vuosi.

• 1. tammikuuta – Yhteisvaluutta euro otettiin käyttöön käteisvaluuttana 12:ssa Euroopan unionin maassa, myös Suomessa.
• 1. tammikuuta – Kalajoki muuttui kaupungiksi.
• 1. tammikuuta – Kangaslammin kunta siirrettiin Etelä-Savon maakunnasta Pohjois-Savon maakuntaan.
• 1. tammikuuta – Oikeustieteen lisensiaatti Mikko Puumalainen aloitti työnsä Suomen ensimmäisenä vähemmistövaltuutettuna.
• 1. tammikuuta – Tasavallan presidentti Tarja Halonen nimitti teatteriohjaaja Kari Heiskasen taiteilijaprofessoriksi.
• 5. tammikuuta – Charles Bishop, 15-vuotias lennonopiskelija, törmäsi koneellaan Tampassa Floridassa rakennukseen, mikä herätti pelkoa uusista terrori-iskuista. (katso Syyskuun 11. päivän iskut).
• 5. tammikuuta – Italian pääministeri Silvio Berlusconi otti hoidettavakseen myös maan ulkoministerin viran sen aiemman haltijan Renato Ruggieron erottua.
• 9. tammikuuta – Yhdysvaltain oikeusministeriö ilmoitti, että se aloittaa rikostutkinnan Enronin konkurssista.
• 10. tammikuuta – Enrique Bolaños aloitti viisivuotisen kautensa Nicaraguan presidenttinä.
• 11. tammikuuta – Yhdysvaltain Guantanamo Bayn vankileirille Kuubassa tuotiin ensimmäiset vangit.
• 16. tammikuuta – YK:n turvallisuusneuvosto päätti asettaa asevientikiellon ja jäädyttää kaikki Osama bin Ladenin, Al-Qaidan ja Talibanin varat.
• 17. tammikuuta – Nyiragongo-vuoren purkaus Kongon demokraattisessa tasavallassa pakotti 400 000 ihmisen evakuointiin.
• 22. tammikuuta – AOL Time Warner nosti kanteen Microsoftia vastaan, syyttäen tätä monopoliasemansa väärinkäytöstä ja oman verkkoselaimensa tukemisesta.
• 22. tammikuuta – Kmartista tuli Yhdysvaltain historian suurin konkurssisuojaa hakenut yhtiö.
• 22. tammikuuta – Valtiovarainministeri Siim Kallas muodosti Viron uuden hallituksen Mart Laarin hallituksen erottua.
• 27. tammikuuta – Räjähdykset asevarastolla Lagosissa Nigeriassa surmasivat tuhat ihmistä.
• 27. tammikuuta – Uzbekistanilaisten ilmoitettiin hyväksyneen kansanäänestyksessä presidentti Islam Karimovin virkakauden jatkamisen ilman vaaleja kahdella vuodella.

• 1. helmikuuta – Pankinjohtaja Raimo Tammilehto nimitettiin maa- ja metsätalousministeriksi Kalevi Hemilän tilalle. Suomen pitkäaikaisimmaksi maa- ja metsätalousministeriksi noussut Hemilä siirtyi Elintarviketeollisuusliiton palvelukseen.
• 2. helmikuuta – Alankomaiden kruununprinssi Willem-Alexander ja argentiinalaissyntyinen Máxima Zorreguieta vihittiin avioliittoon Amsterdamissa. Juhlallisuuksiin osallistuivat myös YK:n pääsihteeri Kofi Annan ja Etelä-Afrikan entinen presidentti Nelson Mandela.
• 4. helmikuuta – Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen siirtyi Yleisradion suomenkielisen TV-toiminnan johtajaksi ja hänen seuraajakseen tuli Kimmo Sasi. Uutena kansanedustajana aloitti Anne Holmlund.
• 8.–24. helmikuuta – Talviolympialaiset Salt Lake Cityssä Utahissa.
• 12. helmikuuta – Entisen Jugoslavian presidentti Slobodan Miloševićin oikeudenkäynti alkoi YK:n sotarikostuomioistuimessa Haagissa.
• 13. helmikuuta – Sahti sai EU:n nimisuojan elintarvikkeena. Vastaavan suojan oli jo tätä ennen saanut puikulaperuna.
• 14. helmikuuta – Brittiläinen panimoyritys Scottish & Newcastle osti suomalaisen Hartwallin lähes kahdella miljardilla eurolla. S & N -konsernista tuli kaupan ansiosta maailman seitsemänneksi suurin alan yritys. Kauppa ei aiheuttanut muutoksia Hartwallin henkilökunnan asemaan.
• 19. helmikuuta – Nasan Mars Odyssey -luotain alkoi kartoittaa Mars-planeettaa.
• 20. helmikuuta – Reqa Al-Gharbiyassa Egyptissä tulipalo junassa surmasi 370 ihmistä.
• 20. helmikuuta – Maailmalla koettiin palindromipäivän palindromihetki kello 20.02. Viimeksi kyseinen ilmiö tapahtui 11. marraskuuta 1111 kello 11.11
• 21. helmikuuta – Suomenkielinen Wikipedia perustettiin.
• 22. helmikuuta – Lumimyrsky koetteli Pohjolaa.
• 27. helmikuuta – 59 hindu-pyhiinvaeltajaa kuoli Intiassa muslimijengin poltettua junan Godhrassa. Tapausta seuranneissa levottomuuksissa kuoli muun muassa Ahmedabadissa satoja ihmisiä.^[1]
• 27. helmikuuta – Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Töölönlahden kaavamuutoksen, joka mahdollisti kiisteltyjen VR:n makasiinien purkamisen suunnitellun Musiikkitalon tieltä.
• 28. helmikuuta – Suomen markka oli viimeistä päivää käypää rahaa.

• 1.–19. maaliskuuta – USA:n operaatio Anaconda Taliban-taistelijoita vastaan alkoi itäisessä Afganistanissa. USA ilmoitti surmanneensa 500 talibania ja menettäneensä 11 omaa miestä.
• 1. maaliskuuta – Avaruussukkula Columbia lähti lennolle tarkoituksenaan huoltaa Hubble-avaruusteleskooppia.
• 3. maaliskuuta – Sveitsiläiset hyväksyivät kansanäänestyksessä maansa liittymisen YK:n jäseneksi. Jäsenyyttä kannatti lähes 55 prosenttia äänestäneistä. Maailman itsenäisistä valtioista enää vain Vatikaani oli tämän jälkeen järjestön ulkopuolella.
• 9. maaliskuuta – Kolme vuotta suljettuna ollut Ranskan ja Italian välinen Mont Blancin tunneli avattiin jälleen liikenteelle. Tunneli oli suljettu siellä maaliskuussa 1999 sattuneen tulipalon jälkeen.
• 18. maaliskuuta – Suomen maantieteellinen keskipiste siirrettiin Piippolan Leskelästä Kärsämäen Rannankylälle. Keskipisteen muuttuminen johtui vuonna 1995 toteutuneesta Suomen aluevesien laajentamisesta.
• 23. maaliskuuta – Koulut avattiin jälleen Afganistanissa ja tytöt pääsivät opiskelemaan ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen. Myös naisopettajat saivat palata työhönsä.
• 25. maaliskuuta – 6,1 richterin maanjäristys Hindu kush -vuoristossa Afganistanissa surmasi tuhat ihmistä.
• 26. maaliskuuta – Ruotsalainen Telia ja suomalainen Sonera ilmoittivat yhdistyvänsä TeliaSoneraksi.

• 2. huhtikuuta – Israelin joukot saartoivat palestiinalaistaistelijat Syntymäkirkkoon Betlehemissa ja 38-päiväinen saarto alkoi.
• 12. huhtikuuta – Sotilasvallankaappaus Venezuelassa. Hugo Chávez vangittiin sotilastukikohtaan ja Pedro Carmona nimitettiin maan presidentiksi. Hän julisti vuoden 1999 perustuslain mitättömäksi. Chávez palasi valtaan seuraavana päivänä armeijan uskollisten joukkojen tuella.
• 17. huhtikuuta – Neljä kanadalaista sotilasta kuoli Afganistanissa USA:n F-16-hävittäjien tulitukseen.
• 18. huhtikuuta – Uusi hyönteisten suku, Mantophasmatodea, löydettiin.
• 21. huhtikuuta – Ranskassa järjestettiin presidentinvaalien ensimmäinen kierros. Pääministeri Lionel Jospin putosi jatkosta ja toiselle kierrokselle selvisivät istuva presidentti Jacques Chirac ja äärioikeistolainen Jean-Marie Le Pen. Le Penin menestys aiheutti järkytyksen myös muissa Euroopan maissa. Ranskan vasemmistopuolueet vetosivat äänestäjiin, jotta nämä eivät tukisi Le Peniä vaalien toisella kierroksella.
• 21. huhtikuuta – Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo vihki Helsingin hiippakunnan uuden piispan Ambrosiuksen virkaansa Uspenskin katedraalissa Helsingissä.
• 23. huhtikuuta – Presidentti Tarja Halonen vihki käyttöön Suomen uuden Tukholman-suurlähetystön.
• 26. huhtikuuta – Erfurtin koulusurmat: koulusta erotettu 19-vuotias mies hyökkäsi aseistettuna lukioon Saksan Erfurtissa. Ammuskelussa kuoli 17 ihmistä, mukaan lukien ampuja itse, sekä haavoittui seitsemän.
• 30. huhtikuuta – Kansanäänestys kannatti sotilasvallan jatkamista Pakistanissa.
• 30. huhtikuuta – Maailman ensimmäinen ydinvoimala sammutettiin Obninskissa 48 vuoden miltei yhtäjaksoisen käytön jälkeen.

• 6. toukokuuta – Istuva presidentti Jacques Chirac voitti Jean-Marie Le Penin Ranskan presidentinvaalien toisella kierroksella. Monien ranskalaisten tulkittiin antaneen äänensä pikemminkin Le Peniä vastaan kuin Chiracin puolesta.
• 9. toukokuuta – Syntymäkirkon yli viisi viikkoa kestänyt piiritys päättyi Israelin suostuttua karkottamaan 13 epäiltyä.
• 9. toukokuuta – Kauko-ohjattu pommi räjähti paraatin aikana Kaspijskissa Venäjällä surmaten 43 ihmistä ja haavoittaen 130.
• 9. toukokuuta – Kuusi ihmistä sai surmansa raa'assa pankkiryöstössä Mórin pikkukaupungissa Unkarissa, kun pankkiin rynnänneet kaksi miestä aloittivat rynnäkkökivääreillä kiivaan umpimähkäisen tulituksen. Kaksi loukkaantunutta kuoli myöhemmin vammoihinsa sairaalassa. Ryöstäjät saivat saaliikseen vain melko pienen rahasumman.
• 12. toukokuuta – Entinen Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter saapui viisipäiväisellä vierailulle Kuubaan. Hän oli ensimmäinen maassa vieraillut Yhdysvaltain presidentti sitten vuoden 1959 Kuuban vallankumouksen.
• 20. toukokuuta – Itä-Timorin itsenäisyys palasi voimaan.
• 23. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin ensi kertaa Virossa. Kilpailun voitti Latvian Maria N kappaleella I Wanna.
• 24. toukokuuta – Eduskunta antoi Teollisuuden Voima Oy:lle luvan viidennen ydinvoimalan rakentamiseksi.
• 26. toukokuuta – Mars Odyssey -luotain löysi vettä Marsista.
• 26. toukokuuta – Aki Kaurismäen elokuva Mies vailla menneisyyttä voitti toisen palkinnon Cannesin elokuvajuhlilla. Elokuvan naispääosan esittäjä Kati Outinen sai parhaan naisnäyttelijän palkinnon.
• 30. toukokuuta – Kulttuuriministeri Suvi Lindén erosi hänen oululaiselle golfkeskukselle myöntämän avustuksen synnyttämän kohun vuoksi. Oikeuskansleri Paavo Nikula antoi Lindénille asian johdosta huomautuksen 13. kesäkuuta.
• 31. toukokuuta – 30. kesäkuuta – 17. jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut pidettiin Japanissa ja Etelä-Koreassa.
• 31. toukokuuta – Ympäristöministeri Satu Hassi erosi hallituksesta eduskunnan myönteisen ydinvoimapäätöksen vuoksi. Uudeksi ympäristöministeriksi nimitettiin SDP:n kansanedustaja Jouni Backman. Hallituksen poliittisen tasapainon säilyttämiseksi myös sitoutumaton maa- ja metsätalousministeri Raimo Tammilehto joutui jättämään paikkansa ja hänen tilalleen tuli Kokoomuksen kansanedustaja Jari Koskinen.

• 1. kesäkuuta – Tukholmassa alkoivat kaupungin 750-vuotisjuhlat.
• 2. kesäkuuta – Leppävaaran kaupunkiradan täysimittainen liikenne alkoi, ja myös bussien liityntäliikenne.
• 3. kesäkuuta – Kuningatar Elisabet II juhli 50:nnettä vallassaolovuottaan Lontoossa.
• 4. kesäkuuta – Neptunuksen takainen kohde 50000 Quaoar löydettiin.
• 4. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi lainmuutoksen, jonka nojalla kansanedustajien lahjonta tuli rikolliseksi. Suomi oli hieman aiemmin liittynyt Euroopan neuvoston korruption vastaiseen sopimukseen.
• 5. kesäkuuta – Mozilla 1.0 -verkkoselain julkaistiin.
• 5. kesäkuuta – Kansanedustaja Kaarina Dromberg aloitti uutena kulttuuriministerinä.
• 7. kesäkuuta – SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Paavo Lipponen valittiin uudelle kaudelle. Tammikuussa kuolleen puoluesihteerin Kari Laitisen seuraajaksi valittiin Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) johtaja Eero Heinäluoma.
• 8. kesäkuuta – Sisäministeri Ville Itälä valittiin uudelleen Kokoomuksen puheenjohtajaksi. Uudeksi puoluesihteeriksi valittiin entinen kansanedustaja Heikki A. Ollila.
• 14. kesäkuuta – 20 ihmistä kuoli ja 50 loukkaantui autopommin räjähdettyä USA:n lähetystön edessä Karachiissa Pakistanissa.
• 15. kesäkuuta – Suomen Keskusta valitsi uudeksi puheenjohtajakseen kansanedustaja Anneli Jäätteenmäen ja puoluesihteeriksi edelleen Eero Lankian.
• 16. kesäkuuta – Israel aloitti osittain sähköistetyn ns. turva-aidan rakentamisen Jordan-joen länsirannalla. Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n johtaja Jasser Arafat tuomitsi aidan rakentamisen rasismin osoitukseksi ja rinnasti Israelin politiikan Etelä-Afrikassa aikoinaan toteutettuun apartheid-politiikkaan.
• 18. kesäkuuta – Paikallisten asukkaiden sytyttämä metsäpalo poltti 1,9 km² Arizonassa lähellä Mogollon-vajoamaa.
• 26. kesäkuuta – Nimimerkki Pekka Peloton julkaisi Internetissä kirjoituksen Minne hävisivät Soneran rahat?. Kirjoituksessa arvosteltiin rajusti Soneran entistä toimitusjohtajaa Kaj-Erik Relanderia ja kesällä 2000 tehtyjä umts-kauppoja, jotka kirjoittaja sanoi Suomen hallituksen hyväksyneen.

• 5. heinäkuuta – Irak hylkäsi jälleen YK:n asetarkastusehdotukset.
• 5. heinäkuuta – Rajuilma "Unto" riehui Itä-Suomessa.
• 9. heinäkuuta – Afrikan unioni perustettiin.
• 11. heinäkuuta – Marokko valtasi Espanjalle kuuluvan, vain 200 metriä Marokon rannikosta sijaitsevan asumattoman Perejil-nimisen saaren, jonka pinta-ala on 13 hehtaaria. Maiden välit kiristyivät sodan partaalle.
• 13. heinäkuuta–5. syyskuuta – Salamaniskusta alkanut maastopalo poltti Oregonissa ja Etelä-Kaliforniassa 2 km².
• 13. heinäkuuta – Seinäjoella pidetyillä Tangomarkkinoilla valittiin tangokuninkaaksi helsinkiläinen Mikko Kilkkinen ja tangokuningattareksi oululainen Johanna Pakonen.
• 14. heinäkuuta – Presidentti Jacques Chirac vältti murhayrityksen Ranskan kansallispäivän juhlinnassa vahingoittumattomana.
• 15. heinäkuuta – Kalakukko sai kolmantena suomalaisena elintarvikkeena EU:n nimisuojan.
• 16. heinäkuuta – Helsingin ydinkeskustassa tehtiin Kampin autopommina tunnettu, yleistä vaaraa aiheuttanut pommilla tehty palkkamurha. Iskussa kuoli 32-vuotias mies.
• 18. heinäkuuta – Työläisperheestä kotoisin oleva professori ja maan ydinohjelman isä Abdul Kalam valittiin 90 % äänivyöryllä Intian presidentiksi.
• 19. heinäkuuta – Helsingin olympiastadionilla pidettiin vuoden 1952 Helsingin olympiakisojen 50-vuotismuistojuhla. Juhlan kunniaksi lyötiin kymmenen euron juhlaraha.
• 21. heinäkuuta – Telealan jätti WorldCom jätti konkurssisuoja-anomuksensa Yhdysvalloissa suurimpana yhtiönä tähän mennessä.
• 22. heinäkuuta – Marokko ja Espanja sopivat Yhdysvaltain ulkoministerin Colin Powellin välityksellä poistavansa joukkonsa kiistellyltä saarelta ja sen lähivesiltä. Saari jäi Espanjan hallintaan.
• 23. heinäkuuta – Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio arvosteli Suomea turvapaikkahakemusten hitaasta käsittelystä ja Suomen poliisia välinpitämättömyydestä maahanmuuttajien syrjinnästä tekemiä rikosilmoituksia kohtaan.
• 27. heinäkuuta – Suhoi Su-27 -hävittäjä putosi Ukrainassa ilmailunäytöksessä yleisön joukkoon, 78 ihmistä sai surmansa ja sata loukkaantui.

• 1. elokuuta – Ahvenanmaalla juhlittiin maakunnan 80-vuotista itsehallintoa. Mielipidetiedustelujen mukaan ahvenanmaalaiset olivat hyvin tyytyväisiä itsehallintoon ja torjuivat Ruotsissa heränneen ajatuksen maakunnan liittämisestä Ruotsiin.
• 2. elokuuta – Irak kutsui Hans Blixin neuvottelemaan aseriisuntakysymyksistä. YK:n pääsihteeri hylkäsi Irakin esityksen ja vaati asetarkastuksen jatkamista YK:n päätöslauselmien mukaan.
• 6. elokuuta – Markiisi de La Fayettesta (1757–1834) tuli Yhdysvaltain kunniakansalainen.
• 13. elokuuta – Yhdeksänvuotias koulutyttö sai surmansa suojatiellä Helsingin Munkkiniemessä autoilijan ajettua hänen päälleen. Mies ajoi päin punaista valoa tytön ylittäessä katua vihreän valon turvin. Tapahtuma herätti kiihkeän keskustelun liikennekurin höltymisestä ja johti syyskuun alussa Pysähdy ajoissa -tarrakampanjaan.
• 19. elokuuta – Venäläinen sotilashelikopteri syöksyi maahan Tšetšeniassa, jolloin 119 sotilasta kuoli. Tšetšeenisissit olivat ampuneet helikopteria raketinheittimellä.
• 19. elokuuta – Maailman etsityimpiin terroristeihin kuuluneen palestiinalaisen Abu Nidalin kerrottiin tehneen itsemurhan Irakin pääkaupungissa Bagdadissa.
• 28. elokuuta – Transparency International -järjestö totesi Suomen maailman vähiten korruptoituneeksi maaksi julkisen sektorin korruptoituneisuutta käsitelleessä tutkimuksessaan. Toisessa ääripäässä oli Bangladesh.
• 29. elokuuta – Saksalainen päivittäistavarakauppaketju Lidl avasi kymmenen ensimmäistä myymäläänsä Suomessa.^[2]

• 1. syyskuuta – Opetusministeriön kulttuuripolitiikan osaston ylijohtaja, entinen kansanedustaja, ministeri ja maaherra Kalevi Kivistö valittiin uudelle kolmivuotiskaudelle Suomen Punaisen Ristin pääsihteeriksi.
• 5. syyskuuta – Autopommi tappoi 30 ihmistä Afganistanissa ja presidentti Hamid Karzain murhayritys epäonnistui.
• 7. syyskuuta – Maolaiset kapinalliset hyökkäsivät Nepalissa.
• 10. syyskuuta – Yleisradion TV-uutisissa paljastettiin, että Suojelupoliisi epäili professori Alpo Rusin syyllistyneen törkeään vakoiluun vuosina 1969–1977 silloisen Itä-Saksan hyväksi. Professori Olli Rehn asettui julkisesti tukemaan Rusia.
• 11. syyskuuta – Venäjän presidentti Vladimir Putin lähetti kirjeen YK:lle, jossa hän vakuutti Venäjän vetävän joukkonsa Tšetšeniasta.
• 12. syyskuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush piti puheen YK:ssa ja haastoi muut maat mukaan vastustamaan Irakin vakavaa ja kasvavaa uhkaa.
• 14. syyskuuta – Tim Montgomery juoksi uuden 100 metrin maailmanennätyksen: 9,78 sekuntia. (Aika myöhemmin hylättiin dopingin takia).
• 15. syyskuuta – Ruotsin valtiopäivävaaleissa pääministeri Göran Persson ja sosiaalidemokraattinen työväenpuolue jäivät valtaan.
• 16. syyskuuta – Sri Lankan hallitus aloitti Thaimaassa Norjan johdolla järjestetyt rauhanneuvoneuvottelut tamilisissien kanssa.
• 20. syyskuuta – Venäjän Pohjois-Ossetia-Alaniassa Kazbek-vuoren pohjoisrinteellä tapahtui Kolka-Karmadonin kalliojäävyörymä.
• 23. syyskuuta – Moskovan teatterikaappaus: Tšetšeenien kapinallisjoukko otti panttivangeikseen teatterin Moskovassa vaatien Venäjän joukkojen vetäytymistä Tšetšeniasta.
• 26. syyskuuta – Venäjän erikoisjoukot hyökkäsivät tšetšeenien kaappaamaan teatteriin ja päättivät panttivankidraaman, joskin 129 panttivankia kuoli.
• 27. syyskuuta – Itä-Timor hyväksyttiin YK:n 191. jäsenvaltioksi.

• 2. lokakuuta – Yhdysvaltain kongressin päätös salli presidentille asevoimien käytön, missä hän näkee parhaaksi ja tarpeelliseksi.
• 3. lokakuuta – Turkin turvallisuuskysymyksiä käsittelevä tuomioistuin muutti kurdijohtaja Abdullah Öcalanille kesällä 1999 langetetun kuolemantuomion elinkautiseksi vankeusrangaistukseksi. Päätös liittyi Turkin pyrkimyksiin päästä Euroopan unionin jäseneksi.
• 5. lokakuuta – Yli 50 000 sini- ja hopeakettua kuoli noin 30 turkistarhalla Pohjanmaalla. Eläinten syömässä rehussa todettiin suuria määriä botuliinimyrkkyä. Turkistarhaajille aiheutui noin 6,5 miljoonan euron vahingot.
• 7. lokakuuta – Quaoarin löytö julkistettiin.
• 11. lokakuuta – Myyrmannin räjähdys: 19-vuotiaan kemian opiskelijan Petri Gerdtin omatekoinen pommi räjähti Vantaalla Myyrmannin kauppakeskuksessa. Seitsemän ihmistä kuoli, mukaan lukien Gerdt itse.
• 12. lokakuuta – Kaksi pommi-iskua yökerhoissa Balilla surmasivat 202 ihmistä.
• 15. lokakuuta – Irakin presidentin Saddam Husseinin ilmoitettiin saaneen 100 prosentin kannatuksen maan presidentinvaaleissa. Vaaleissa ei ollut muita ehdokkaita.
• 16. lokakuuta – Presidentti George W. Bush allekirjoitti päätöksen sodasta Irakia vastaan.
• 23. lokakuuta – Noin 40 tšetšeenisissiä hyökkäsi Dubrovka-teatteriin Moskovan keskustassa. Kaappausdraama päättyi kolme päivää myöhemmin Venäjän armeijan erikoisjoukkojen hyökkäykseen, jossa kuoli 129 ihmistä.
• 24. lokakuuta – Washingtonin tarkka-ampuja John Allen Muhammad pidätettiin hänen murhattuaan 10 ihmistä.
• 29. lokakuuta – Pohjoismaiden neuvosto täytti 50 vuotta. Juhlaistuntoa Eduskuntatalossa johti Vasemmistoliiton kansanedustaja Outi Ojala. Istunnossa jaettiin myös ensimmäinen neuvoston elokuvapalkinto, jonka sai Aki Kaurismäen elokuva Mies vailla menneisyyttä.
• 30. lokakuuta – Run-D.M.C. -yhtyeen perustaja Jam Master Jay ammuttiin kuoliaaksi.
• 31. lokakuuta – Ilmatieteen laitos kirjasi lokakuun 2002 etelärannikolla ennätyskylmäksi.

• 8. marraskuuta – YK:n turvallisuusneuvosto uhkasi Irakia vakavilla seuraamuksilla, ellei se suostu aseriisuntaan. Irak suostui päätökseen 13. marraskuuta.
• 8. marraskuuta – Taidemaalari Rafael Wardin presidentti Tarja Halosesta maalaama muotokuva paljastettiin Valtioneuvoston linnassa. Halonen oli itse valinnut Wardin muotokuvansa tekijäksi.
• 13. marraskuuta – Öljytankkeri Prestige upposi Galician rannikolla ja aiheutti mittavan öljyonnettomuuden.
• 14. marraskuuta – Argentiina laiminlöi 805 miljoonan dollarin maksunsa Maailmanpankille.
• 15. marraskuuta – Hu Jintaosta tuli Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri.
• 18. marraskuuta – Hans Blixin johtamat asetarkastajat saapuivat Irakiin.
• 21. marraskuuta – Nato kutsui Bulgarian, Viron, Latvian, Liettuan, Romanian, Slovakian ja Slovenian jäsenmaikseen.
• 21. marraskuuta – Hänen kuninkaallinen korkeutensa prinsessa Anne tuomittiin 500 punnan sakkoihin hänen koiransa hyökättyä lasten kimppuun Windsorin puistossa Lontoossa.
• 21. marraskuuta – Yhteisvastuu puolue [sic] merkittiin puoluerekisteriin. Puolue oli aiemmin toiminut nimellä Eläkkeensaajien ja Vihreä Yhteisvastuu Puolue [sic] ja se oli poistettu puoluerekisteristä vuoden 1995 eduskuntavaalien jälkeen.
• 22. marraskuuta – Nigeriassa yli 100 ihmistä tapettiin hyökkäyksessä Miss Maailma -kilpailuja vastaan.
• 23. marraskuuta – Talousrikoksista etsintäkuulutettu liikemies Peter Fryckman pidätettiin Etelä-Afrikassa ja luovutettiin Suomeen.
• 28. marraskuuta – Mombasassa Keniassa israelilaisia turisteja majoittanut hotelli joutui hyökkäyksen kohteeksi, 18 ihmistä kuoli. Samaan aikaan Tel Aviviin matkalla ollut lentokone oli vähällä joutua ohjushyökkäyksen uhriksi Mombasan lentokentältä noustessaan.
• 28. marraskuuta – Helsinki-Vantaan lentoasemalla otettiin käyttöön uusi kolmas kiitotie, jota oli rakennettu kuusi vuotta. Uusi kiitotie on osittain Tuusulan kunnan puolella.

• 2. joulukuuta – EU:n ministerineuvosto kielsi tupakan mainonnan tiedotusvälineissä ja velvoitti EU:n jäsenmaat saattamaan asiaa koskevat lait voimaan heinäkuuhun 2005 mennessä. Kielto koski myös kansainvälisten urheilukilpailujen sponsorointia; tupakkateollisuus oli mm. erittäin merkittävä Formula 1 -kilpailujen ja muun autourheilun tukija.
• 4. joulukuuta – Täydellinen auringonpimennys Afrikassa ja Australiassa.
• 4. joulukuuta – Alaskan liittovaltion tuomioistuin tuomitsi ExxonMobil -öljy-yhtiön maksamaan Alaskan rannikon kalastajille yhteensä neljän miljardin dollarin vahingonkorvaukset säiliöalus Exxon Valdezin maaliskuussa 1989 aiheuttamasta ympäristötuhosta.
• 6. joulukuuta – Vihreiden entinen kansanedustaja Ville Komsi loukkaantui lievästi Helsingissä kurdimiehen puukotettua häntä. Komsi oli ollut Kalle Könkkölän kanssa Vihreiden ensimmäinen kansanedustaja vaalikaudella 1983–1987.
• 7. joulukuuta – Suuri osa Skotlannin Edinburghin kaupungin vanhasta keskustasta tuhoutui tulipalossa. Palo ei aiheuttanut henkilövahinkoja. Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvan alueen vanhimmat tuhoutuneet rakennukset olivat peräisin 1300- ja 1400-luvuilta.
• 9. joulukuuta – Pääministeri Paavo Lipponen tapasi Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin Valkoisessa talossa. Lipponen lupasi Suomen tukevan sodan jälkeisiä humanitaarisia ja rauhanturvatehtäviä Irakissa.
• 13. joulukuuta – Euroopan unioni ilmoitti 10 uuden jäsenmaan eli Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Slovakian, Slovenian, Tšekin, Unkarin ja Viron liittyvän siihen 1. toukokuuta 2004.
• 13. joulukuuta – Kansanedustaja Seppo Kanerva loikkasi Kokoomuksesta Suomen Keskustaan, koska Kokoomus ei kelpuuttanut Kanervaa ehdokkaakseen seuraavan kevään eduskuntavaaleihin. Kanerva ajautui poliittiseksi hylkiöksi, kun myös Keskusta kieltäytyi 17. joulukuuta ottamasta häntä ehdokaslistoilleen.
• 17. joulukuuta – Kongon demokraattisen tasavallan hallitus allekirjoitti Pretoriassa rauhansopimuksen kapinallisten joukkojen kanssa.
• 18. joulukuuta – Korkein hallinto-oikeus vahvisti Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen, jonka mukaan Lappiin suunniteltua Vuotoksen allasta ei rakenneta.
• 20. joulukuuta – Patria-puolustusvälinekonserni ilmoitti tehneensä Suomen historian suurimman asekaupan, kun Puola osti Suomesta 690 panssariajoneuvoa. Kaupan arvo oli noin 1,3 miljardia euroa ja ajoneuvot oli tarkoitus toimittaa vuosina 2004–2013.
• 21. joulukuuta – Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n ydinasekontrollijärjestelmä purettiin Pohjois-Koreassa ja kymmenen päivää myöhemmin IAEA:n asiantuntijat ajettiin pois maasta.
• 27. joulukuuta – Keniaa 24 vuotta johtaneen Daniel arap Moin kausi päättyi, kun maan uudeksi presidentiksi valittiin Mwai Kibaki. Vaalin tulos merkitsi myös maata sen itsenäistymisestä, vuodesta 1963 hallinneen KANU-puolueen valtakauden loppua.
• 31. joulukuuta – NMT-puhelinverkkojärjestelmä oli Suomessa käytössä viimeistä päivää. NMT 450 -puhelimia arvioitiin olevan käytössä vielä noin 20 000 kappaletta.

• Maailman suurin BBS, MBnet, lakkautettiin
• Puolalainen yhtiö Buziol Games julkaisi PC:lle Super Mario -pelin nimeltä Mario Forever
• Suomessa oli ennätyksellisen kuiva syksy.
• Saarenmaalla valmistui Spa Hotel Rüütli

• 1. tammikuuta – Tusse, kongolais-ruotsalainen laulaja
• 5. helmikuuta – Davis Cleveland, yhdysvaltalainen lapsinäyttelijä (Shake It Up)
• 13. tammikuuta – Emilie Joramo, norjalainen jalkapalloilija
• 22. tammikuuta – Caitlin Clark, yhdysvaltalainen koripalloilija
• 17. helmikuuta – Kelly Sildaru, virolainen freestylehiihtäjä
• 21. helmikuuta – Marcus ja Martinus Gunnarsen, norjalainen popduo
• 10. maaliskuuta – Jevhen Malyšev, ukrainalainen ampumahiihtäjä (k. 2022)
• 5. huhtikuuta – Madeline O’Brien, yhdysvaltalainen lapsinäyttelijä
• 8. huhtikuuta – Skai Jackson, yhdysvaltalainen lapsinäyttelijä
• 16. huhtikuuta – Sadie Sink, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 21. huhtikuuta – Carl ja Clarence Aguirre, filippiiniläiset siamilaiset kaksoset
• 30. huhtikuuta – Miguel Urdangarín y de Borbón, Juan Carlos I:n lapsenlapsi
• 13. toukokuuta – Sami-Matti Trogen, suomalainen autourheilija
• 21. toukokuuta – Elena Huelva, espanjalainen syövän vastainen aktivisti (k. 2023)
• 28. toukokuuta – Darja Semjonova, turkmenistanilainen uimari
• 10. kesäkuuta – Aaron Hickey, skotlantilainen jalkapalloilija
• 25. kesäkuuta – Mason Vale Cotton, yhdysvaltalainen lapsinäyttelijä
• 28. kesäkuuta – Marta Kostjuk, ukrainalainen tennispelaaja
• 22. elokuuta – Pinja Sanaksenaho, suomalainen tubettaja
• 24. elokuuta – Carola Hakola, suomalainen näyttelijä
• 29. elokuuta – Sanni Paatso, suomalainen lapsinäyttelijä
• 5. syyskuuta – Einár, ruotsalainen rap-artisti (k. 2021)
• 8. syyskuuta – Gaten Matarazzo, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 30. syyskuuta – Levi Miller, australialainen näyttelijä
• 30. syyskuuta – Maddie Ziegler yhdysvaltalainen tanssija, näyttelijä ja malli
• 2. lokakuuta – Jacob Sartorius, yhdysvaltalainen laulaja
• 8. joulukuuta – Hana Mazi Jamnik, slovenialainen maastohiihtäjä (k. 2022)
• 23. joulukuuta – Finn Wolfhard kanadalainen näyttelijä (Stranger Things)
• 27. joulukuuta – Sofia Sula, suomalainen taitoluistelija

• Lassi Hirvonen, suomalainen tanssija ja lapsinäyttelijä
• Linnea Röhr, suomalainen lapsinäyttelijä
• Budhia Singh, intialainen kestävyysjuoksija, maailman nuorin maratonjuoksija

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 2002 kuolleista henkilöistä

• Nobelin fysiikanpalkinto: Raymond Davis, Masatoshi Koshiba ja Riccardo Giacconi
• Nobelin kemianpalkinto: John B. Fenn, Kōichi Tanaka ja Kurt Wüthrich
• Nobelin lääketieteen palkinto: Sydney Brenner, H. Robert Horvitz ja John Sulston
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Imre Kertész
• Nobelin rauhanpalkinto: Jimmy Carter

Pääartikkeli: Elokuvavuosi 2002

Pääartikkeli: Kirjallisuusvuosi 2002

Pääartikkeli: Musiikkivuosi 2002

Pääartikkeli: Urheiluvuosi 2002

Pääartikkeli: Videopelivuosi 2002

• Vuoden 2002 miehittämättömät avaruuslennot

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 2002 Wikimedia Commonsissa